Toomas Volkmann: Pillow 1, 1989
Toomas Volkmann: Pillow 1, 1989

Virolaista nykygotiikkaa Kumussa

Kumussa avautui helmikuussa näyttely Kuolema ja kauneus. Sen alaotsikko tarkentaa rajausta: Gotiikka nykytaiteessa ja visuaalisessa kulttuurissa. Kuolema ja kauneus ovat toki olleet taiteessa läsnä aina, mutta nimenomaan tummasävyisen gotiikan ja sen sukulaisen romantiikan tunnelmista ammentava näyttely avaa kiinnostavan näkökulman 1990-luvun virolaiseen taiteeseen. Eha Komissarovin ja Kati Ilveksen kuratoimassa näyttelyssä on mukana monia suomalaiselle taideyleisölle tuttuja taiteilijoita, kuten Mark Raidpere, Ene-Liis Semper ja venäläinen AES+F.

Kiertäessäni näyttelyssä en voi olla ajattelematta toista taiteilijaa ja hänen maailmaansa: Robert Mapplethorpe ja New Yorkin alakulttuurit. Erityisesti Toomas Volkmannin (s. 1961) kuvien äärellä Mapplethorpen kuvat nousevat voimakkaasti mieleen. Volkmannin mustavalkoisissa töissä on jotain samaa kohtalokasta kauneuden ja katoavaisuuden tunnelmaa. Mark Raidperen (s. 1975) varhainen omakuvasarja nostaa esiin identiteetin kysymykset. Io-sarja vuodelta 1997 näyttää taiteilijan kärsivänä, alastomana ja haavoittuvaisena. Teossarja herättää myös kysymyksen lavastetun ja dokumentaarisen suhteesta.

Mark Raidpere: teossarjasta Io, 1997

Mark Raidpere: teossarjasta Io, 1997

Vaikka näyttelyn keskiössä on nimenomaan 1990-luku ja ruumiillisuus, on mukana myös uudempia teoksia. Ruotsalaisen Tobias Bernstrupin (1970) videoinstallaatiossa liikutaan kirjaimellisesti romantiikan raunioilla. South of Heaven (2014) teoksen lähtökohtana on ollut Caspar David Friedrichin rauniomaalaus vuodelta 1819. Rauniot ovat olleet kuvataiteen kestoteema renessanssista asti, mutta romantiikan myötä niihin alkoi yhä voimakkaammin kytkeytyä menneen ja katoavaisuuden merkitykset. Friedrichin maalaus tuhoutui Berliinin pommituksissa. Bernstrupin teoksessa olemme ikään kuin moninkertaisten raunioiden äärellä.

Kuolema ja kauneus -näyttely jatkuu Kumussa 10. toukokuuta asti.


Amanuenssi

Tekee taiteesta filosofiaa ja filosofiasta taidetta.