Nathaniel Mellors & Erkka Nissinen: The Aalto Natives in Venice Biennal.
Mellors & Nissinen, The Aalto Natives, 2017. Kuva: Ugo Carmeni 2017 / Frame Contemporary Art Finland

The Aalto Natives – taideolympialaisista Kiasmaan

Kiasmassa aukeaa nyt luvalla sanoen naurettava näyttely. The Aalto Natives on taiteilijakaksikko Nathaniel Mellorsin ja Erkka Nissisen taidonnäyte. Osa näyttelystä nähtiin viime vuonna Suomen edustajana Venetsian biennaalissa, missä se veti huomiota puoleensa. Kuraattorimme Patrik Nyberg kertoo, mikä The Aalto Nativesin erottaa joukosta. 

Teoksen hyödyntämä räävitön satiiri oli biennaalissa poikkeus.

Venetsian biennaalia kutsutaan usein taidemaailman olympialaisiksi. Joka toinen vuosi järjestettävä nykytaiteen suurkatselmus koostuu paitsi yhden kuraattorin kokoamasta päänäyttelystä ja lukuisista oheisnäyttelyistä myös kansallisista näyttelypaviljongeista, joiden sisällöstä vastaa kukin osallistuva maa.

Viime vuoden biennaalissa kansallisia edustuksia oli 86, niiden joukossa myös Suomi. Suomen paviljonki on sijainnut päänäyttelyalueella Giardini di Castello -puistossa vuodesta 1956. Maamme taiteen näyttämönä on alusta asti toiminut Alvar Aallon suunnittelema puinen rakennus, Aalto-paviljonki.

Mellors & Nissinen, The Aalto Natives, 2017. Kuva: Ugo Carmeni 2017 / Frame Contemporary Art Finland

Viime vuoden taiteen olympialaiset olivat Suomelle menestys.  Aalto-paviljongissa nähtiin brittiläisen Nathaniel Mellorsin ja suomalaisen Erkka Nissisen suomalaisuutta käsittelevä installaatio The Aalto Natives. Lehdistölle ja taiteen ammattilaisille järjestetyn ennakkokatselmuksen kuhinassa arveltiin, että Suomen paviljongilla olisi mahdollisuus päästä jopa kultamitaleille.

Kultaisen leijonan eli biennaaliorganisaation jakaman parhaan kansallisen paviljongin palkinnon vei kuitenkin Saksan Anne Imhofin vaikuttava teos Faust. Englannin kielen ääntämyksessä ”Alternatiiveiksi” kääntyvä Mellorsin ja Nissisen teos kylpi kuitenkin lehdistön ennakkohuomion salamavaloissa. Useissa medioissa se valittiin viiden tai kymmenen täytyy-nähdä-teoksen joukkoon.

Läkähdyttävän runsaassa biennaalissa on laskutavasta riippuen kolmatta sataa taiteilijaa. Joukosta erottuminen ei ole helppoa hyvällekään teokselle. Mistä moinen kunnia Mellorsille ja Nissiselle sitten?

Mellors & Nissinen, The Aalto Natives, 2017.

Ainakin sen voi sanoa, että Aalto Nativesin hyödyntämä räävitön satiiri oli biennaalissa melkeinpä poikkeus. Kansallista identiteettiä, historian painolastia ja menneisyyden uudelleentulkintaa käsiteltiin lukuisissa muissakin teoksissa. Mellorsin ja Nissisen uusi versio Suomen synnystä ja sen nykytilasta harjoittaa kuitenkin aivan omanlaistaan vaihtoehtoisen historian kirjoitusta.

Avaruusoliot, rumia puhuvat muppet-tyyliset nuket, neandertalilainen ja monenlaiset ruumiintoiminnot kuljettavat tarinaa Suomen synnystä. Teoksen äärellä voi nauraa katketakseen, mutta heti kohta myös tulla ajatelleeksi, mistä ”Suomi” tai kansallinen identiteetti oikeastaan koostuu ja kenen kertomusta pitäisi uskoa. Nyt tähän pohdintaan on mahdollisuus Kiasmassa, missä Aalto Natives on esillä aiempaa laajempana versiona.

24.3. Kiasma-teatterissa esitetään Mellorsin ja Nissisen muita videoteoksia: Screening Mellors & Nissinen.

The Aalto Natives Kiasmassa 16.3.2018 – 9.9.2018

Lue lisää näyttelyn teoksista Kiasma Guidesta.


Amanuenssi