Choi Jeong Hwa. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen
Choi Jeong Hwa. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Taiteilija on vallaton ja hillitty, suurieleinen ja vaatimaton

Petroolinvihreä samettitakki vie ajatukset luontoon, mustat isot kehykset vihjaavat näyttävyydestä. Choi Jeong Hwa (s. 1961) on sama ulkoa ja sisältä. Oli kyse sitten materiaalivalinnoista tai taiteilijan omasta olemuksesta, ristiriita on sana, joka kuvaa Choi Jeong Hwata parhaiten. Hänen teoksissaan kohtaavat uusi ja vanha, itä ja länsi, käsityö ja massatuotanto. Choi Jeong Hwa pyrkii luomaan uutta traditiosuhteen säilyttävällä tavalla. Ikiaikainen ja tuleva sekoittuvat. Taiteilijaa ympäröi ajattomuuden illuusio.

Toisinaan taiteilija on yhtä kepeä, valoisa ja leikkisä kuin muovista koostetut teoksensa. Toisinaan taas vallan ottaa muovin sijaan taiteilijan toinen lempimateriaali, puu. Tällöin taiteilija huokuu maanläheisyyttä ja rauhaa. Lapsuudessaan vahvasti läsnä ollut buddhalaisuus on jättänyt jälkensä. Siinä, missä taiteilijan englannin kielen taito loppuu, karisma jatkaa. Taiteilijan tapa olla läsnä on mutkaton ja lämmin. Ihmiset istuvat lattialle pyytämättä. Choi on pop-tähti buddhalaismunkin mentaliteetilla – käsitteellinen mahdottomuus, jonka välittömyys saa ristiriidankin tuntumaan luontevalta. Taiteilija on spontaani ja harkitsevainen, vallaton ja hillitty, suurieleinen ja vaatimaton. Vastakohtaisuuksien lista on loputon.

Choi on suurpiirteinen yksityiskohtien ystävä. On käytännön asioita, jotka taiteilija ohittaa kädenheilautuksella, kaikki käy ja totta kai. Toisaalta taiteilijaa ajaa vahva harmonian kaipuu. Jokainen millimetri on teknisesti ja visuaalisesti olennainen. Choin maailmassa on kahdenlaisia asioita: niitä, joiden tulee tapahtua välittömästi ja niitä, joita tehdään kaikessa rauhassa. Käytettävissä on joko kaikki maailman aika tai sitä ei ole lainkaan. Kyse ei ole etäisestä konseptitaiteilijasta vaan todellisesta läsnäolosta. Vaikka Choilla ei ole matkapuhelinta, hän on koko näyttelyn rakennusprosessin ajan tavoitettavissa. Kurkkaus näyttelysaliin riittää. Siellä hän on – kynä, sivellin tai paperi kädessä.

Hän nauttii silmin nähden teostensa suunnittelusta, rakentamisesta ja esittelystä. Vilpitön innostus ja rajaton rakkaus värejä kohtaan ovat käsin kosketeltavissa. Värin ilosanomaa voi ja tulee jakaa. Taiteilija luo iloa ja kauneutta. Samalla taustalta voidaan kuitenkin hahmottaa tasa-arvon ideaali ja viitteitä materialismin ja luonnosta vieraantumisen kritiikistä.

Choin lempiruno ilmentää hyvin taiteilijan filosofiaa.

“Pretty
With a close look
Lovely
With a long gaze
So are you.”
(Grass Flower / Tae-joo Na)

Choin mukaan jokaisella on sisäinen kyky olla taiteilija. Hän haluaa tuoda taiteen ihmisten tasolle: kaikki voi olla taidetta ja jokainen voi olla taiteilija. Hänen teoksestaan otettu valokuva on yhtä lailla taidetta kuin teos itse. Tasa-arvo niin materiaalien, asioiden kuin ihmisten kesken on Choille tärkeää. Kaikki on yhtä ja samaa. Arkiset esineet muuttuvat hänen käsissään taiteeksi. Hän kaunistaa asioita, esineitä ja maailmaa. Kauneus syntyy arvostuksesta. Kaiken voi nähdä rakkauden silmin.

Aleksandra Kiskonen
kokoelmaharjoittelija

Choi Jeong Hwa – Happy Together Kiasmassa 22.04. – 18.09.2016.


Vieraileva kirjoittaja.