Markus Heikkerö, Memento Mori #3, 2010. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen
Markus Heikkerö, Memento Mori #3, 2010. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Syntymä, seksi ja kuolema

Totinen mies katsoo minua silmiin näyttöpäätteen ruudulta ja aloittaa elämäntarinansa. Se kertoo 13-vuotiaasta nuorukaisesta, kesälomasta Kuopiossa ja Fiatista jonka matka katkeaa kallioseinään.

Mies saa kallonpohjanmurtuman, on viikkoja tajuton ja maalaa lopulta kokemuksistaan taulun. Taulussa suurisilmäisen pojan sydän hohtaa tummaa taustaa vasten kirkkaana ja verisuonten kirjomana.

Teos on taiteilija Markus Heikkerön omakuva ja saa nimeksensä Ensimmäinen maalaus. Työ aloittaa Heikkerön uran taidemaalarina. 48 vuotta myöhemmin hänen moninaiset teoksensa eri vuosikymmeniltä tervehtivät yleisöä yksityisnäyttelyssä Kiasmassa.

Markus Heikkerön Ensimmäinen maalaus Elämä on turhaa baby... -näyttelykirjassa.

Markus Heikkerön Ensimmäinen maalaus Elämä on turhaa baby… -näyttelykirjassa.

Katsottuani valokuvaaja Petri Virtasen dokumentin, miltei aistin siveltimen liikkeen kankaalla ja tunnen tärpätin tuoksun. Näyttelysaliin ei ole pitkä matka ja löydän itseni sieltä jälleen: kurkkimassa sisään elämän puutarhoihin, mutta ajattelemassa kuolemaa.

Kuolema on aihe, jota Heikkerön yhteydessä ei voi välttää. ”Kuoleman edessä olemme tasa-arvoisia”, hän toteaa rauhallisella äänellä. ”Ja ainoa mikä on varmaa, on se että kuolemme.” Asia on Heikkerölle kouriintuntuvan omakohtainen.

Katson suuria Memento mori -maalauksia, niiden punaisena levittyviä horisontteja ja hehkuvaan tulivaippaan kääriytynyttä valoa. Kuraattori Saara Hacklin avaa latinankielisen Memento mori -sanonnan taustaa. ”Muista kuolevaisuutesi – sitä teosten nimi tarkoittaa sananmukaisesti käännettynä.

Kertomusten mukaan lausahdus on peräisin Rooman valtakunnasta, jossa orja kuiskasi lauseen menestyneen sotapäällikön korvaan hänen voittokulkueessaan.”

Sitten Hacklin osoittaa ympärilleen ja poimii läheisistä maalauksista kasveja, taivaalle kohoavia lintuja ja terhakoita nännejä. ”Syntymä, seksuaalisuus ja kuolema kiertävät aina kehää toistensa kanssa. Tässä näyttelyssä kertautuu koko elämän kiertokulku.”

Markus Heikkerön Elämä on turhaa baby… -näyttely Kiasmassa 9.10.2015‒10.1.2016.


Viestintäharjoittelija