Batulo Essak Kiasmassa. Kuva: Sanna Hirvonen.
Batulo Essak Kiasmassa. Kuva: Sanna Hirvonen.

Suuttumisesta ei ole hyötyä, tiedosta on

”Ei sitten kannata suuttua”, Batulo Essak sanoo ennen kuin aloittaa. ”Suuttumisesta ei ole hyötyä, koska vihainen ihminen ei pysty muuttamaan asioita.” On syyskuu 2016. Essak on tullut puhumaan Kiasman henkilökunnalle naisten ympärileikkauksesta eli sukuelinten silpomisesta. Aihe on esillä Pahan jälkeen -näyttelyssä.

Näin toimimme usein, kun näyttelyt tuovat eteemme uusia aiheita – kutsumme asiantuntijan kylään.

Essak on kätilö ja terveydenhoitaja, pari- ja seksuaaliterapeutti sekä African Care -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän tuntee ympärileikkauksen ja sen vaikutukset juurta jaksain ja kiertää jatkuvasti kertomassa niistä muun muassa terveydenhoidon ammattilaisille.

Suoraa puhetta vaikeasta asiasta

Batulo Essak on silpomisen vankkumaton vastustaja, ja hän puhuu vaikeasta aiheesta innostuneesti ja kiertelemättä. Tätä vaikuttajaa on pakko kuunnella.

Ympärileikkauksia tehdään eri puolilla maailmaa noin kolmessakymmenessä maassa. Tapoja on monia, mutta kaikissa vahingoitetaan naisen ulkoisia sukuelimiä ilman lääketieteellistä perustetta. Perinne ei liity tiettyyn uskontoon tai kulttuuriin.

Essak näyttää valokuvia, jotka paljastavat toimenpiteen koko karmeuden. Ympärileikkauksen rajuimmassa muodossa tytön tai naisen ulkoiset sukuelimet poistetaan kokonaan, haava ommellaan umpeen ja virtsaa ja kuukautisverta varten jätetään vain pieni aukko. Leikkaus voidaan tehdä jo pienelle lapselle.

”Nyt on kyllä vaikea olla suuttumatta”, joku kuulijoista sanoo.

Tietoa puuttuu

Essak korostaa, että vanhemmat, jotka antavat leikata tyttärensä, tarkoittavat hyvää. Ympärileikkauksen ajatellaan varmistavan tytölle tien avioliittoon, tuovan puhtautta, kauneutta ja terveyttä, hyväksytyn aseman yhteisössä. Sitä paitsi: näin on aina tehty.

Perinne elää, koska ihmisiltä puuttuu tietoa. Leikkauksiin liittyy lukemattomia vakavia vaaroja, ja sukuelinten silpomista pidetään kansainvälisesti ihmisoikeusrikkomuksena. Toimenpide onkin laiton kymmenissä maailman maissa, ja YK ajaa sen kieltämistä kaikkialla.

Tällä hetkellä maailmassa elää arviolta 200 miljoonaa ympärileikattua tyttöä ja naista. Hyvä uutinen on, että leikkausten kannatus on vähentynyt monissa maissa, joissa niitä tehdään.

Muutos on hidas, mutta se tapahtuu – tietoa levittämällä. Suuri ansio siitä kuuluu rohkeille ja väsymättömille ruohonjuuritason vaikuttajille.

Suomenkielistä tietoa naisten ympärileikkauksesta löytyy esimerkiksi African Caren laatimasta opasvihkosta (pdf) sekä Unicefin verkkosivuilta. (Unicef korotti alkuvuodesta 2016 arviotaan ympärileikattujen tyttöjen ja naisten määrästä.)


Erikoissuunnittelija