Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Puutarha taidemuseossa

Pelargoniat, auringonkukat, miekkaliljat ja basilika ovat tuttuja kasveja puutarhoista ja parvekkeilta. Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin teoksessa Emigranttitarha nämä kasvit levittäytyvät Kiasman parvekkeelle.

Hammin ja Kamangerin teos kasvaa ja muuttuu omassa tahdissaan museon parvekkeella. Jos iltapäivän aurinko porottaa kuumana tai rankkasade koettelee kasveja, kutsutaan paikalle puutarhuri. Lämpö, vesi ja valo ovat edellytykset kasvien elämälle. Sään vaikutuksesta teos muuttaa muotoaan.

Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Kasvit vaativat erilaista huolenpitoa kuin muut museon taideteokset. Museossa on oma ilmastonsa. Se on ympäristöstään eristetty tila, jossa valo, lämpö ja kosteus ovat tarkoin kontrolloituja. Parhaat mahdolliset olosuhteet taideteoksille eivät tarjoa kasveille elämisen mahdollisuuksia.

Muutaman askeleen päässä parvekepuutarhasta, kokoelmanäyttelyssä Yhteiseloa, on esillä Sergio Vegan teos, johon kuuluu eläviä palmuja. Koska tilassa ei ole luonnonvaloa, on huonekasveille järjestetty oma keinotekoinen valo, jotta ne säilyisivät elossa koko näyttelyn ajan.

Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Elävät kasvit tuovat museoon mukanaan muutoksen ja katoavuuden. Emigranttitarhan kasvukausi jatkuu säästä riippuen syyskuulle tai pidempään. Me Kiasmassa tutkimmekin tiiviisti sääkarttoja.

Satu Oksanen
Kokoelma-amanuenssi

Yhteiseloa – Ihminen, eläin ja ympäristö -näyttely 1.3.2020 asti Kiasman 2. ja 3. kerroksessa.

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kuinka Kimppu -teoksen terälehdet uusittiin

Nykytaiteen samaaneja ja sci-fiä

Yhteiseloa Kiasmassa – Juha Hurmeen avajaispuhe


Vieraileva kirjoittaja.