Kuva: Kalle Hamm
Kuva: Kalle Hamm

Perunan ja basilikan puhetta: Emigranttitarha Kiasman kokoelmiin

Tiesitkö, että raparperi tulee alun perin Kiinasta ja että keskiajalla se luokiteltiin myrkylliseksi? Tai että Etelä-Amerikasta tuotu peruna on esiintynyt hovissa: ”Ranskassa kuningatar Marie Antoinette koristeli peruukkinsakin perunan kukilla todistaakseen kasvin erinomaisuutta.”

Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin Immigrant Garden (Emigranttitarha, 2006–2012) on joukko suomalaisessa puutarhassa kasvavia tuttuja kasveja. Emigranttitarhan kasvikokoelmaa esittelevä kirja kertoo erilaisten eksoottisten tulokkaiden tarinaa. Kirja paljastaa, miten puutarhasta tuttuihin kasveihin liittyy politiikkaa ja sotia, niitä on himoittu ja ihasteltu. On selvää, että luonnonvoimien lisäksi merkittävä kasvien liikuttaja on ollut ihminen.

Hammin ja Kamangerin teos on kiertänyt eri näyttelyissä ja siihen on kuulunut eläviä kukkia ja hyötykasveja, Hammin taidokkaita akvarellimaalauksia kasveista, niiden alkuperästä kertova kirja sekä ääntä. Teos päätettiin alkuvuodesta hankkia Kiasman kokoelmiin. Tällä kertaa elävät kasvit jätettiin hankinnan ulkopuolelle – niiden sijoittaminen säilytystiloihin olisikin ollut melkoinen haaste.

Kasvien kulttuurihistoriaa kartoittavan kirjan ja kasvitieteellisiä kuvia muistuttavien akvarellien lisäksi teoskokonaisuuteen kuuluu myös kasvien ääntä. Poikkeaako perunan ääntely basilikasta? Hamm on nauhoittanut yhdessä Lauri Ainalan kanssa kasvien ääniä. Nauhoitustekniikan taustalla on intialaisen Jagadish Chandra Bosen (1858–1937) ja sittemmin venäläisen Ivan Gunarin ajatukset kasvien kommunikaatiosta. Ajatus kasvien kyvystä tuntea – tai jopa ajatella – voi tuntua kaukaiselta ja epäuskottavalta. Samalla se herättää kysymyksen siitä, miten oma näkökulmamme maailmaan määrittää ymmärrystämme.

Emigranttitarha-teoskokonaisuuden yritys jäljittää kasvien reittejä ja kuulla, mitä niillä on sanottavaa, muuttuu metaforaksi maahanmuuttajista. Samalla kun teos purkaa ajatusta alkuperäisestä suomalaisesta puutarhasta, se haastaa katsoja eläytymään itselle vieraaseen kokemukseen, joka voi olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger ovat tutkineet lukuisissa teoksissa kulttuurien kohtaamisia ja erilaisia globaaleja verkostoja. He ovat myös tämän vuoden Mäntän kuvataideviikkojen kuraattoreja. Tähän Mäntän näyttelyyn on kutsuttu erityisesti ulkomaalaistaustaisia Suomessa työskenteleviä taitelijoita.

Kiasman kokoelmiin on kevään 2015 aikana karttunut yhteensä 59:llä teoksella. Katso päivitetty hankintalista täältä.


Amanuenssi

Tekee taiteesta filosofiaa ja filosofiasta taidetta.