Kuva: Ruutukaappaus Reija Meriläinen, Survivor, 2017.

Pelin ja leikin valtakunnat

Oletko pelannut jotain viime aikoina? Tutkimusten mukaan todennäköisesti olet. Tervetuloa pelin ja leikin vuosisadalle!

Pelitutkija Eric Zimmerman kirjoitti vuonna 2013 manifestin, jossa hän julisti meidän siirtyneen pelin ja leikin aikakaudelle. Hänen mukaansa pelit ja leikit ovat ihmisyyden perustoimintaa, jotka nykyinen informaatio- ja digiyhteiskunta on nostanut entistäkin suurempaan rooliin.

Tämän voi havaita helposti: Suomi täyttyy videopelistudioista, larpeista, pakohuonepeleistä, elämyspuistoista ja viihteen kokemuskeskuksista – pelien ja leikkien valtakunnista.

Suomalaista pelaamista tutkivassa Pelaajabarometrissa on huomattu, että pelit ja pelaaminen ovat läsnä lähes jokaisen suomalaisen arjessa jollakin tavalla. Yli 97 % suomalaisista pelaa vähintään satunnaisesti jonkinlaisia pelejä, oli kyseessä sitten pasianssi, World of Warcraft tai baari-illan Trivial Pursuit.

Yli 97 % suomalaisista pelaa vähintään satunnaisesti.

Zimmermanin huomio pelien ja pelaamisen merkityksestä on tarkka: elämme siinä määrin pelikeskeisessä maailmassa, että jopa jokapäiväiset yhteiskunnalliset rakenteet ovat pullollaan vuorovaikutteisia sääntöpohjaisia järjestelmiä. Emme leiki tai pelaa jatkuvasti, mutta leikkivinä eläiminä olemme rakentaneet yhteiskunnan, jota tuotetaan – ja jota voi helposti ymmärtää – näiden ajatusmallien läpi.

Tämän ovat huomanneet myös taiteilijat.

Esimerkiksi ARS17-näyttelyssä Reija Meriläisen teos Survivor kiteyttää näitä ajatuksia peliksi. Teos kommentoi yhteiskuntaa ja sen sääntöjä, ja toisaalta siinä käsitellään myös pelejä osana näitä yhteiskunnallisia rakenteita.

Aihetta olisi voinut lähestyä yhtä lailla runomuodossa tai vaikka öljyvärimaalauksessa, mutta ne tuntemukset säännöistä ja sosiaalisista normeista, joita Meriläinen Survivorissa välittää, tulevat esiin parhaiten juuri pelin muodossa. Se näyttää, miten paljon arkielämästämme onkaan kietoutunut pelien kaltaisten rakennelmien varaan.

Pelin, pelaamisen ja leikin vuosisata kutsuu siis mukaan katsomaan maailmaa järjestelmien ja vuorovaikutusten kautta. Pasianssi on pasianssia, mutta pohjimmiltaan siinäkin on kyse varsin tiukan sääntökehikon puitteissa luovimisesta ja näiden sääntöjen koettelusta. Aivan samoista rakennuspalikoista, joista ammennamme joka päivä arjen askareissamme.

Lisää Meriläisen teoksesta Kiasma Talkissa 2.11.2017 klo 17–18. Peleistä, taiteesta ja yhteiskunnasta puhumassa Reija Meriläinen ja Johannes Koski.


Verkkomediatuottaja

Kulttuurisavannien seepra.