Ingrid Torvund, When I go out I bleed magic, 2015. Kuva: Ingrid Torvund

Nykytaiteen samaaneja ja sci-fiä

When I go Out I Bleed Magic -teos on yhdistelmä kuvataiteilija Ingrid Torvundin luomaa fiktiivistä mytologiaa ja sci-fiä. Niistä rakentuu maailma, jossa mielikuvitukselliset olennot ja hahmot harjoittavat rituaaleja ja seremonioita apuvälineinään lasihelmiä, maskeja, asuja, verta ja kristallipalloja.

Ingrid Torvund löysi lapsena vanhan kirjan (Norske Hexeformularer og magiske opskrifter, 1901-2), joka sisälsi valikoiman norjalaiseen kansanperinteeseen pohjaavia loitsuja ja taikoja. Kirjasta tuli vahva innoittaja nuorelle taiteilijalle, joka on kiinnostunut Norjan Länsi-Telemarkin paikallisesta kristinuskoon sekoittuneesta pakanallisesta uskomusperinteestä. Rituaalit sekä luonnonuskon ja kristinuskon väliset ristiriidat ovat tarjonneet hedelmällisen lähtökohdan teoksille.

Ingrid Torvund, When I go out I bleed magic, 2015. Kuva: Ingrid Torvund

Torvund kävi lapsuudessaan säännöllisesti kirkossa perheensä kanssa. Hänen teoksissaan samaanihahmojen ja muiden taruolentojen temppeli on kuitenkin kristillisen kirkon sijaan metsä, jossa värikkäät teltat ja synkät luolat kätkevät sisäänsä monenlaisia palvonta- ja uhripaikkoja. Taiteilijan näkemyksen mukaan esineiden palvonta kuuluu myös nykyajan materialistiseen kulttuuriimme, missä luomme merkityksellisyyttä olemassaolollemme esineiden ja laitteiden kautta.

…kiinnostus paikallista kulttuuriperintöä, traditioita ja uskomuksia kohtaan on kasvanut.

Torvund löytää paikallisesta perinteestä ja menneen maailman luontosuhteesta kaikupohjaa nykypäivän ihmisen lisääntyneeseen tarpeeseen tuntea yhteys menneeseen. Vanhat tavat ja rituaalit auttavat kenties löytämään yhteyden digitalisoituneen nykyhetken ja menneen maailman välille.

Ingrid Torvund, When I go out I bleed magic, 2015. Kuva: Ingrid Torvund

Ylipäätään kiinnostus paikallista kulttuuriperintöä, traditioita ja uskomuksia kohtaan on kasvanut. Esimerkiksi Pohjois-Euroopassa musiikin, kuvataiteen, kirjallisuuden ja käsitöiden kautta on alettu haastaa – perinteen kautta – vakiintuneita käsityksiä nationalismista ja paikallisen valtakulttuurin paremmuudesta. Monin paikoin kiinnostus on suuntautunut erityisesti paikallisiin alkuperäiskulttuureihin ja -kansoihin. Keskustelussa on korostunut myös ihmisen riippuvuus ympäristöstä ja luonnosta, jonka erityisesti huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista on nostanut esiin.

Kati Kivinen

Lue lisää aiheesta FNG Research verkkolehdestä: Shamans, Star Charts, and Ecological Lore: Towards Nature-centric Thinking

Yhteiseloa-näyttelyn toinen osa avautuu Kiasman toiseen kerrokseen perjantaina 23.8.2019. Teoksissa kurkotetaan kohti syvemmän luontosuhteen, loitsujen ja vaihtoehtoisen tietämisen maailmaa. Mukana on teoksia taiteilijoilta: Olga Florenskaja & Aleksander Florenski, Paavo Halonen, Hannaleena Heiska, Outi Heiskanen, Emma Helle, Muriel Kuoppala, Ingrid Torvund ja Timo Vaittinen.

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kuinka Kimppu -teoksen terälehdet uusittiin

Maailma toisin silmin – ihmiskeskeisyydestä kohti yhteiseloa

Yhteiseloa Kiasmassa – Juha Hurmeen avajaispuhe


Kokoelmaintendentti

Kuratoi somessa, museossa ja kotona.