Camilla Vuorenmaan neonvärisiä seinäkaiverruksia Kiasman Ars Fennica -näyttelyssä.
Camilla Vuorenmaa, Kammio, 2017. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Muistin kuvia

Kotimuseoissa on hämmentävä tunnelma. Periaatteessa kaikki on paikallaan, mutta se ilmeisin, kodin asuttaja, aina puuttuu. Jokin niissä kuitenkin kiehtoo niin Ars Fennica -taiteilija Camilla Vuorenmaata kuin kuraattoriamme Jari-Pekka Vanhalaa.

Kotimuseoista aiheet saattavat ilmestyä Vuorenmaan maalauksiin

Taiteilija voi saada aiheita teoksiinsa myös toisten taiteilijoiden teoksista ja elämäntarinasta. Ars Fennica -näyttelyyn osallistuva taidemaalari Camilla Vuorenmaa on kiinnostunut kirjallisuudesta ja käy harrastuksekseen tunnettujen kirjailijoiden kotimuseoissa. Näiltä matkoilta hän poimii muistiin aiheita, jotka saattavat ilmestyä hänen maalauksiinsa, ennemmin tai myöhemmin.

Kotimuseoissa onkin omanlainen tunnelmansa. Periaatteessa kaikki on paikoillaan: taulut seinillä, kynä kirjoituspöydällä, tupakkatakki tuolin karmilla. Ainoastaan asukas on poissa, vaikka tupa on täynnä vieraita. Kiasmassa esillä olevassa Vuorenmaan suuressa maalausinstallaatiossa Kammio on monien aiheiden ja tarinan sirpaleiden joukossa yksityiskohtia Victor Hugon ja Virginia Woolfin museoiduissa kodeissa taiteilijan mieleen painuneista yksityiskohdista.

Woolfin maaseutukodissa Monk’s Housessa Englannissa Vuorenmaa otti valokuvan kitschhenkisestä maisemamaalauksesta. Myöhemmin, kun hän kävi läpi matkalla ottamiaan kuvia, huomio kiinnittyi tässä maalauksessa olleeseen yksityiskohtaan, kahteen joutseneen.

 

Camilla Vuorenmaa, Kammio, 2017 (yksityiskohta)

Tästä aiheesta Vuorenmaa maalasi ja kaiversi omaan teokseensa suurennetun version. Siinä kaksi valkoista lintua on asettunut pyrstöt vastakkain sydämenmuotoiseen lampeen. Idyllisen näkymään tekee särön joutsenten verestä punertavat nokat. Vuorenmaan mukaan aihe viittaa Woolfin hukuttautumiseen talon läheiseen jokeen sekä laajemmin ajatukseen siitä, että emme aina pysty pelastamaan rakastamiamme ihmisiä edes heiltä itseltään.

Kotimuseoiden autenttisuuden aste vaihtelee alkuperäisestä täydelliseen rekonstruktioon, kuten itse havaitsin aikoinaan Frankfurtissa Johann Wolfgang von Goethen 1700-luvun kotitalossa. Vasta vierailun jälkeen ymmärsin, että paikassa ei ollutkaan mitään aitoa, alkuperäinen rakennus kun oli tuhoutunut toisen maailmasodan pommituksissa.

Kotien museointi ja talojen entisöinti, samoin kuin kirjoittaminen, piirtäminen ja maalaaminen, ovat tapoja pitää muistissa aikoja, paikkoja, tapahtumia ja ihmisten tarinoita.

Camilla Vuorenmaa, Kammio, 2017. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Ars Fennica -näyttely Kiasmassa 18.2. saakka.

Lue Kiasman sivuilta, miten Camilla Vuorenmaa kuvaa työskentelyään ja teostaan.