Huhtikuussa 2014 Kulttuuri = Pääoma –teos nousee paikalleen. Kuva: Petri Virtanen / Kansallisgalleria.
Huhtikuussa 2014 Kulttuuri = Pääoma –teos nousee paikalleen. Kuva: Petri Virtanen / Kansallisgalleria.

Kiasman lyhyt vuosi 2014

Paljon on tänä vuonna Kiasmassa ehtinyt tapahtua, vaikka museo sulkikin ovensa jo syyskuun alussa mittavan remontin vuoksi. Työmaa-aidan takana ensi vuoden näyttelyiden ja muun ohjelmiston suunnittelutyöt jatkuvat toimistoissa normaaliin tapaan. Mitä jäi pian päättyvästä Kiasman vuodesta mieleen?

Kiasman kokoelmia esiteltiin koko vuoden ajan näyttelyssä Kiasma Hits. Se juhlisti 15-vuotiasta Kiasmaa ja suomalaista nykytaidetta. Näyttelyn vaihtuviin osioihin kuului mm. hurmaava päiväkoti-ikäisten lasten kuratoima näyttely. Heidän, samoin kuin hieman varttuneemmankin väen kestosuosikkeihin kuuluu Jacob Dahlgrenin kokoelmateos, värinauhoista koostuva The Wonderful World of Abstraction. Myös pitkästä aikaa esillä ollut Markus Copperin soiva valasveistos oli yksi näyttelyn hiteistä. Nyt käynnissä olevan remontin aikana osa Kiasman kokoelmateoksista oli loka-marraskuussa esillä Taidehallissa.

Vuoden vaihtuvat näyttelyt aloitti viiden Ars Fennica -ehdokkaan yhteisnäyttely. Palkinnon saajan valitsi tällä kertaa Vasif Kortun, kuraattori Istanbulista. Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen ovat palkintonsa ansainneet. Yleisön suosikiksi äänestettiin näyttelyn toinen duo, IC-98 eli Patrik Söderlund ja Visa Suonpää. He edustavat Suomea ensi vuonna Venetsian biennaalissa.

Huhtikuussa 21014 opiskelijapäivänä Jaarin näyttely houkutteli kuvaamMykkänen/Kansallisgalleria.

Huhtikuussa 21014 opiskelijapäivänä Jaarin näyttely houkutteli kuvaamaan. Kuva: Pirje Mykkänen/Kansallisgalleria.

Huhtikuussa avattiin vuoden suursatsaus, Alfredo Jaarin retrospektiivinen näyttely Kun runous ei riitä. Näyttelyn tunnelma kosketti monia katsojia, jotka tunnistivat teosten viileän pinnan alta yleisinhimilliset, humaanit tarinat. Näinä aikoina Jaarin kaltaiset, moraaliin ja yhteiseen vastuuseen teoksissaan puuttuvat taiteilijat puhuttelevat erityisen monia ihmisiä. Kiasman pohjoispäädyssä välitti keväästä syksyyn omaa viestiään näyttelyyn kuulunut valotekstiteos Kulttuuri = Pääoma. Merkittävänä lisänä Kiasman kokoelmiin hankittiin näyttelystä Jaarin uusi versio vuoden 1995 teoksesta Miljoona Suomen passia.

Alfredo Jaarin näyttelyn alkupuolella toukokuussa Kiasmassa järjestettiin kansainvälinen asiantuntijaseminaari, jonka puhujiin kuului museonjohtajia ja kuraattoreita eri puolilta maailmaa. Omassa yleisötilaisuudessaan Jaaria haastatteli yksi tämän hetken tunnetupiin kuraattoreihin lukeutuva Okwui Enwezor. Normaaliin tapaan muita kansainvälisiä, Kiasmasta ja sen toiminnasta kiinnostuneita alan asiantuntijoita ja kollegoita on vuoden mittaan vieraillut Kiasmassa lähes viikottain.

Toukokuussa 2014: Hanna Vihriälän ruusu kasvaa. Kuva: Pirje Mykkänen / Kansallisgalleria.

Toukokuussa 2014: Hanna Vihriälän ruusu kasvaa. Kuva: Pirje Mykkänen / Kansallisgalleria.

Toukokuussa avattiin vuoden 2014 kolmas uusi näyttely Kimpassa. Se toteutettiin yhteistyössä Marimekko Oyj:n kanssa. Mukaan kutsuttiin 16 suunnittelijaa ja kuvataiteilijaa, jotka toteuttivat uusia teoksia näyttelyä varten. Näyttelyn kuvatuimpiin teoksiin kuului Hanna Vihriälä irtomakeisista koottu jättiruusu. Ulkonäkyvyyttä näyttely sai Kiasman sisääntulokatoksen suurilla kuvilla, jotka suunnitteli Maija Loukeari.

Kiasman tyhjät salit herättiin henkiin lokakuun lopulla, kun Kiasma-teatterin Poikkeustila-esitystaidetapahtuma valtasi hetkeksi remonttirauhoitetut tilat. Viidennen kerroksen suuressa salissa katsoja sai hetken olla tähti: yleisö pääsi tanssimaan Roger Bernat’in esityksessä FFF: Kevätuhri. Omanlaistaan hemmottelua edusti myös toinen tapahtumaan liittynyt esitys Kehto Experimance, joka tarjosi mahdollisuuden kokea kaupunki makuuasennossa, aikuisille mitoitetuissa vauvanvaunuissa maaten. Elokuussa 15. kerran järjestetty URB-festivaali esitteli monipuolisesti tanssia, teatteria, kuvataidetta, elokuvaa sekä kaupunkitilaan sijoittuvia esityksiä. Suomalaisista taiteilijoista Kiasma-teatterin lavalla tänä vuonna on nähty mm. Kimmo Modig, Jaakko Pallasvuo, Jenna Sutela ja Tero Nauha. Myös Paula Tuovisen klassikkoesitys Blondi koki uuden tulemisen.

Vajaamittaisesta vuodesta huolimatta Kiasmassa ehti käydä upea joukko taiteen ystäviä, runsaat 147.000 henkeä. Kiitos kaikille teille tästä vuodesta – maaliskuussa jälleen tavataan uudistetussa Kiasmassa!


Museonjohtaja

Osallistuu nykytaiteen näköalapaikalta taidemaailman linjauksiin. Kulttuuri=pääoma.