Jenni Hiltusen Grind – teoksesta

Kiasman tehtävä on tehdä tunnetuksi ja kerätä oman aikamme kiinnostavinta taidetta.
Jenni Hiltusen Grind hankittiin Kiasman kokoelmiin, ja samalla osaksi Kansallisgallerian kokoelmaa, neljä vuotta sitten. Teos valmistui Kiasman tuottamaan Thank You for the Music –näyttelyyn, joka käsitteli populaarimusiikin ja nykytaiteen kohtaamisia.

Hiltusen teoksen yksi lähtökohta on taiteilijan nuoruudessa seuraamassa MTV:n The Grind –nimisessä ohjelmassa, joka toi jamaikalaisen Dancehall queen style –tanssin jokakodin olohuoneisiin ja sitä kautta takapuolen hytkytystanssi nousi ilmiöksi. Teos käsittelee musiikkivideoiden spektaakkelimaista maailmaa. Sen kärki kohdistuu musiikkivideokulttuuriin, jossa yhteen sopimattomat kulttuuriset elementit voidaan koostaa viihteelliseksi videoksi.

Hiltusen taideteos ei siis käsittele saamelaisuutta, vaan jäljittelee ja kommentoi ylilyövästi viihdekoneistoa, jossa eri kulttuuriset merkit sulautuvat yhdeksi ja samaksi globaaliksi viihteeksi. Hiltusen teos käsittelee myös seksuaalisuutta ja sukupuolirooleja. Teoksen liioteltu hitaus etäännyttää pois seksuaalisuudesta ja tuo esiin vahvan naisen, joka päättää omasta ruumiistaan.

Kiasma ei siunaa alkuperäiskansojen eikä kenenkään minkäänlaista hyväksikäyttöä.  Museon tehtävänä on tallettaa tuleville sukupolville tässä ajassa tehtävää taidetta, joka eri tavoin rakentaa ja purkaa aikamme ilmiöitä. Kiasma on hankkinut kokoelmiinsa myös saamelaistaiteilijoiden teoksia. Hankintoja määrää aina ennen kaikkea taiteellinen laatu ja ajankohtaisuus.

Leevi Haapala
Museonjohtaja

Arja Miller
Kokoelmaintendentti


Vieraileva kirjoittaja.

Kommentit

  1. Taina Pieski

    Hei

    Grind-teoksen synnyttäneen julkisen kritiikin jälkeen tuntuu käsittämättömältä, että Valtion taidemuseolla on varaa siihen, että se pitää sitkeästi kyseistä teosta näyttelyssä edelleen esillä. Teosta jonka voidaan selkeästi tulkita saamelaiskulttuurin oikeuksia heikentäväksi. Vähemmistökulttuurien oikeudet on vakava asia, ja valtakulttuurin valtiollisten taideinstituutioiden tulisi ottaa ne oikeudet erityisen vakavasti. Teos on yhteisin verovaroin hankittu.
    On täysin epäolennaista, miten teosta kuuluu tulkita. Kuka ylipäätään määrittelee taideteoksen oikean tulkinnan? Kun saamelaiset ja monet valtakulttuurinkin taideasiantuntijat pitävät teosta epäonnistuneena kulttuurilainana, olisi Kiasman syytä vakavaan arvopohdintaan. Olennainen kysymykseni on, millaisia rakenteita ja arvomaailmaa Kiasma haluaa tuleville sukupolville taltioida? Museon maine on vakavasti uhattuna. On hyvin surullista että Kiasman ylin johto kykenee katsomaan taideteosta ja siinä näkyvää ilmiselvää kulttuurilainaa vain valtaväestön näkökulmasta ummistaen täysin vähemmistökulttuurin aiheellisen kritiikin.
    Taina Pieski

Kommentti-osio on suljettu.