Korakrit Arunanondchai, "with history in a room filled with people with funny names 4 (painting)", 2017. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Farkkumaalari

Bangkokista kotoisin oleva, New Yorkissa asuva taiteilija Korakrit Arunanondchai on tuonut Kiasman viidenteen kerroksen paljon farkkua. Miksi?

– Voisin puhua farkusta vaikka kuinka pitkään, Arunanondchai huokaa.

Ja sitten hän aloittaa. Hän puhuu farkun demokratisoivasta vaikutuksesta ja globalisaatiosta. Hän puhuu indigosta, jolla farkkukangasta värjätään ja siitä, miten yhtäkkiä tajusi kaikkien käyttävän farkkua.

– Käytin paljon denimiä vuonna 2011, koska kaikki Brooklynissä käyttivät denimiä. Sitten menin Bangkokiin ja sielläkin kaikki käyttivät denimiä.

Farkku on hänen alter egonsa.

Farkku on levinnyt ympäri maailmaa. Se on yhtä aikaa universaalia ja jotain hyvin länsimaista, se on tylsää ja trendikästä. Sitä käytetään työvaattena, catwalkilla, business-pukeutumisessa, alakulttuureissa – ja taiteessa.

Arunanondchailla on denimiin aivan erityinen suhde: farkku on vähän kuin hänen alter egonsa. Aina välillä hänestä tulee denim painter, farkkumaalari.

Hän on polttanut farkkua, maalannut farkkua ja kulkee farkkuasussa myös videoillaan. Kiasman viidennessä kerroksessa seisoo kokonainen farkkujengi tuijottamassa Mannerheimintien menoa.

Arunanodchai on tutkinut farkkukankaan avulla länsimaisen kulttuurin leviämistä.

– Luin tutkimuksen, jossa sanottiin, että joka päivä yhä useampi ihminen käyttää denimiä.

Se on helppo uskoa, kun katsoo vaikka suomalaista katukuvaa tai muotilehtä. Joka vuosi farkku yritetään keksiä uudestaan, mutta yksi asia ei muutu: kyse on lopulta aina farkusta.


Digitaalisen viestinnän asiantuntija