Löydä taideteoksesta lapsi.

Aina ehtii!

Tuomio tulee nopeasti, mutta silloin kun kolahtaa, ei ajalla ole mitään merkitystä. Viestintäpäällikkömme Piia Laita pinkoi Kiasman taidenäyttelyt läpi poikiensa kanssa ja paljastaa nyt, miten kolme näyttelyä suoritetaan tunnissa.

Taiteelle ei vain löydy riittävästi aikaa

ARS17-näyttelyn viimeiset päivät alkavat olla käsillä, ja vaikka aikaa on ollut yhdeksän ja puoli kuukautta, veikkaanpa, että monella näyttelykäynti on jäänyt viime tippaan. Itselleni valitettavasti usein tuppaa käymään niin, että moni näyttely jää jopa kokonaan näkemättä.  Taiteelle ei vain löydy kalenterista riittävästi aikaa.

Toisinaan on mukava viipyillä museoissa ja istuskella unelmoimassa taiteen äärellä, mutta joskus vain täytyy kiristää tahtia.  Silloin kun aikaa on vähän, otan näyttelyyn mukaan kaksi poikaani. Heidän kanssaan vauhti pysyy yllä. Tällä kertaa kolme näyttelyä tuli katsotuksi tunnissa.

Alussa kerättiin voimia Korakrit Arunanondchain videoteoksen parissa viidennessä kerroksessa. Suurilla tyynyillä mahtui löhöilemään sopuisasti. Aikaa kului 3 minuuttia. (Sisältää myös kenkien riisumisen ja pukemisen.)

 

Ok, tämän teoksen äärellä piti viivähtää hieman pidempään. Kokonaisuudesta paljastui kaikenlaisia kiinnostavia yksityiskohtia. 7 minuuttia.

 

Aikataulua kurottiin umpeen kipaisemalla sukkelasti portaita alempiin kerroksiin. 1 minuutti.

 

Ars Fennica -näyttelyssä Pekka ja Teija Isorättyän teoksessa täytyi testata liiketunnistimien toiminta. 5 minuuttia.

 

Rampille ja menoksi. Muistakaa jarruttaa ennen kuin menette näyttelytiloihin. 1 minuutti.

 

Tähän sitten jäätiin. Reija Meriläisen teos Survivor oli ARS17-näyttelyn ehdoton vetonaula. Sen läpipelaamisessa vierähtikin aikaa 45 minuuttia, mutta kuka näitä laskee. Kiinnostavalle taiteelle löytyy kyllä aina aikaa.


Viestintäpäällikkö

Seuraa työkseen mediamaailman myllerryksiä, mutta taidenäyttelyihin valitsee mieluiten seuraksi lapsensa.​