”Ammattilaisten keskustelua keskenään” – Miten tehdä parempia näyttelytekstejä?

Tosi kyseessä -näyttely, kuvan teos: Topi Ruotsalainen: To Do, 2011. Kuva: Helka Heinonen / Kiasma

Tosi kyseessä -näyttely, kuvan teos: Topi Ruotsalainen, To Do, 2011. Kuva: Helka Heinonen / Kiasma

Teosten taustoja valottavat näyttelytekstit ovat asiakaspalvelun muoto, jota Kiasmassa on kehitetty pitkäjänteisesti. Tiedämme aiemman tutkimuksen ja palautteen perusteella, että moni tarvitsee nykytaiteen katsomiseen apua ja rohkaisua. On vaikea muodostaa käsitystä tai saada kiksejä sellaisesta, mikä tuntuu liian vieraalta, jopa käsittämättömältä. Taustatieto auttaa.

Raati apuun

Kiasma Hits -näyttelyn yhteydessä pyysimme tekstien tekoon apua niiden käyttäjiltä. Perustimme yleisöraadin, jonka avulla selvitimme, millaiset tekstit parhaiten auttaisivat tutustumaan näyttelyyn ja saamaan taiteesta enemmän irti. Raatiin kutsuimme joukon kulttuurinkuluttajia, joille nykytaide on melko vierasta. Kahdeksan naisen ryhmä kokoontui vuonna 2013 kolme kertaa.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla ryhmä perehtyi valikoituihin teoksiin ja teksteihin Tosi kyseessä -näyttelyssä. Haimme näkemystä siitä, mikä näyttelyteksteissä on toivottavaa ja mikä vältettävää. Toisessa tapaamisessa ryhmä tutustui muutamiin tulevan Kiasma Hits -näyttelyn teoksiin kuvien avulla. Teoksista oli laadittu vaihtoehtoisia koetekstejä, joista saimme ryhmän arviot. Kolmannella kerralla ryhmä antoi palautetta valmiista näyttelystä teksteineen.

Uskon, että sanavalmiin ryhmän neuvoista on hyötyä muillekin museotekstejä – ja ehkä muitakin tietotekstejä – kirjoittaville. Kooste ryhmän vinkeistä löytyy täältä.

Tosi kyseessä -näyttely, kuvan teos: Christian Boltanski: Monumentti (Purim-juhla), 1989. Kuva: Helka Heinonen / Kiasma

Tosi kyseessä -näyttely, kuvan teos: Christian Boltanski, Monumentti (Purim-juhla), 1989. Kuva: Helka Heinonen / Kiasma

Mikä muuttui?

Raadin kommentit vaikuttivat Kiasma Hits -näyttelyn teksteihin. Toimme teksteihin entistä enemmän taustatietoa taiteilijoista sekä nykytaiteen suuntauksista ja ilmiöistä. Teimme teksteistä vaihtelevan mittaisia, yleensä entistä pidempiä. Kiinnitimme enemmän huomiota tekstin ja teoksen sijoitteluun näyttelytilassa.

Ryhmän palaute valmiista näyttelystä kertoi, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Tekstejä pidettiin ymmärrettävinä ja sopivan pitkinä, ja niissä olevia tietoja ja anekdootteja kiiteltiin. Myös viimeisimmän kävijätutkimuksemme mukaan Kiasman kävijät ovat aiempaa tyytyväisempiä näyttelyissä tarjottavan taustatiedon määrään, luettavuuteen ja kiinnostavuuteen.

Mutta uskalsimmeko uudistua tarpeeksi?

Näyttelyn valmistuttua jäin miettimään, uskalsimmeko hyvästä yrityksestä huolimatta päästää tarpeeksi irti perinteisestä museotyylistä. Jokin tuntuu pistävän vastaan: ei kai museoammattilainen voi kirjoittaa taiteesta kuin maallikko, on sentään kuulostettava asiantuntijalta. Mutta kannattaisiko silti tulla puoliväliin vastaan? Vai olisiko kaikkein pahinta, jos kollegat luulisivat, ettemme ole huomanneet, että tässähän on kyse kehollisuudesta tai postkolonialismista?

Itse ajattelen näin: museotekstien tavoite ei ole oman asiantuntijuuden osoittaminen tai kollegojen vakuuttaminen. Niiden tavoite on yleisön palvelu. Siksi on uskallettava kirjoittaa niille, jotka tekstejä tarvitsevat.

Palaute Kiasman näyttelyteksteistä on jatkuvasti tervetullutta. Sitä voi lähettää esimerkiksi Kiasman Facebook- ja Twitter-kanavien kautta tai sähköpostina suoraan allekirjoittaneelle.

Sanna Hirvonen
Museolehtori

Otsikon lainaus on erään raatilaisen kommentti hänen lukemastaan koetekstistä.
Lue yleisöraadin neuvot näyttelytekstien kirjoittajalle.

Tallennettu kategorioihin Kiasma | Avainsanoina , | Kommentit poissa käytöstä

Ikkuna kulttuurivaikuttaja Matti Waskilammen maailmaan

Taakse on jäänyt aikamoinen matkapäivä. Olimme Kiasmassa pari viikkoa aikaisemmin päättäneet päiväseltään vierailla Viitasaarella, tutustuaksemme Matti Waskilammen lesken pyynnöstä sekä edesmenneen taiteilijan teoksiin että pariskunnan keräämään taidekokoelmaan.

1970-luvun Konstruktio-teos B-rappumerkinnällä

1970-luvun Konstruktio-teos B-rappumerkinnällä

Heti portaikossa näimme esineteoksen, johon oli lisätty B-kirjain. Arvasimme tulleemme oikeaan paikkaan. Taiteilijan kodissa oli esillä viime vuosisatojen eurooppalaista kuvataidetta. Kiertelin huoneita, joiden seiniä täyttivät vanhat maalaukset ja grafiikan vedokset. Huomasin yllättäen miettiväni taiteilijan arkielämää keskellä kokoelmaansa. Mitä ajatuksia teokset ovatkaan herättäneet Waskilammessa sekä taiteilijana että keräilijänä? Ehkä samaa löytämisen riemua kuin kollegani, jonka tehtävänä oli valita teoksia Waskilammen vanhan taiteen kokoelmasta Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseoiden kokoelmiin.

Arnold Schwarzenegger -aiheinen kuvakollaasi

Arnold Schwarzenegger -aiheinen kuvakollaasi

Taiteilijan työhuone tuntui lähes koskemattomalta. Sivellin ja paletti odottivat pöydällä edelleen taiteilijaa. Huoneen seiniltä löytyi kuvia sen hetkisistä inspiraation lähteistä. Waskilampea olivat ruokkineet jo nuoruusiästä lähtien elokuvien, sarjakuvien ja kirjallisuuden maailmat. Irti reväistyissä kuvissa Arnold Schwarzenegger oli päässyt pullistelemaan taas lihaksiaan.

A. Gallén 1918 veljessodassa, 2006

A. Gallén 1918 veljessodassa, 2006

Vaikka Matti Waskilampi tunnetaan ehkä parhaiten graafikkona, tällä kertaa kiinnostuksemme kohdistui realistisella maalaustyylillä toteutettuihin nykyhistorian merkkihenkilöistä tehtyihin maalauksiin, joita pääsimme tihrustelemaan kapeassa kellaritilassa lähes ilman luonnon valoa. Maalauspinojen alta löytyi muun muassa kiinnostavia, aiheena vähän nähtyjä töitä vuoden 1918 veljessodasta. Löysimme myös maalauksia, joissa tunnistettavat henkilöt, kuten Akseli Gallen-Kallela, Mauno Koivisto, Joseph Beuys tai Jackson Pollock, kulttuurin ja politiikan saralta asettuivat keskelle paikallisia ja maailman poliittisia tapahtumia oivaltavin rinnastuksin.

Joseph Beuys ja amerikkalainen performanssi, 1999; Teoslöytöjä kellarista

Joseph Beuys ja amerikkalainen performanssi, 1999; Teoslöytöjä kellarista

Myös sodan ja väkivallan kauhut näyttäytyivät maalauksissa. Waskilampi oli kantaaottava taiteilijapersoona, jolle yhteiskunnalliset epäkohdat ja vääryydet olivat lähellä sydäntä. Hän oli myös teräväkynäinen kirjoittaja, joka ehti vaikuttaa viitasaarelaiseen kulttuurielämään monin eri tavoin. Valtion taiteilijaeläkkeelle siirtymisen jälkeenkin vuonna 2005 hän jatkoi räväkkää ja sanavalmista puheterroria taiteen kaupallisuutta vastaan.

Päivä oli taas kerran ainutlaatuinen. Koen todella olevani monin tavoin etuoikeutetussa asemassa työni kautta päästessäni tutustumaan taiteilijoiden koteihin ja työhuoneisiin, joihin muilla ei välttämättä ole asiaa. Käynti Viitasaarella avasi ikkunan taiteilijan ajatusmaailmaan.

Eija Aarnio
kuraattori

kuvat: Leevi Haapala

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Kommentit poissa käytöstä

Kesä on taiteen parasta aikaa

Snoop 187

Chi Modu, Snoop 187, Los Angeles, California 1993. © Chi Modu.
Porin taidemuseon näyttelystä Uncategorized.

Kesällä riittää katsottavaa ympäri Suomea kuvataiteesta kiinnostuneille. Tässä muutama poiminta kesän runsaasta nykytaiteen sadosta. Ensin läntiseen Suomeen, jossa kesän näyttelyiden painopiste on maantieteellisesti itäisemmässä Euroopassa. Turussa Wäinö Aaltosen taidemuseon Kiteytymiä-näyttelyssä on esillä Suomessa yllättävän harvoin nähtyä nykytaidetta Pietarista. Turun taidemuseossa jatkuu Esko Männikön näyttely sekä puolalaisen Katarzyna Kozyran groteskin huumorin keinoin erilaisuudesta kertova videoteos Summertale. Ars Novassa esitellään unkarilaisen Balázs Kicsinyn arvoituksellisia teoksia. Raumalla tämänkertaisen Itämeren alueen biennaalissa käsitellään moraalia, rikosta ja rangaistusta. Rikospaikka-näyttelyyn Rauman taidemuseossa osallistuu taiteilijoita Baltian maista, Venäjältä ja Pohjoismaista.

Satakunnassa toimivien taiteilijoiden tuotantoa on koottu yhteen Lönnströmin taidemuseon näyttelyssä Alue. Teoksia on esillä myös Rauman kaupunkitilassa. Syyskuun alussa päättyvä näyttely jäänee yhdeksi museon viimeisimmistä näyttelyistä, koska museokiinteistö on tarkoitus myydä ja päättää näyttelytoiminta ensi vuoden alussa. Lapin ja Oulun alueella toimivien taiteilijoiden teoksia esitellään kootusti Rovaniemen taidemuseossa ns. puolen Suomen biennaalissa Lumipalloefekti. Nyt toisen kerran järjestettävän biennaalin 56 taiteilijaa valitsi tällä kertaa kuraattori Laura Köönikkä.

Kesän viileimmät kuvat ovat esillä Porin taidemuseossa nigerialaisamerikkalaisen Chi Modun näyttelyssä Uncategorized. Hän on taltioinut 90-luvulla valokuviinsa myöhemmin hip hopin legendoiksi nousseita artisteja, kuten Tupac Shakur, Mary J. Blige, Snoop Dogg ja LL Cool J.

Minna Joenniemi on kuratoinut tämänvuotiset Mäntän kuvataideviikot. Osa yli 60 taiteilijan teoksista sijoittuu ulkotiloihin, kuten Mäntän kirkon ylle laskeutuva Kaarina Kaikkosen vaikuttava Totuuden henki. Mäntän taiderintamalla tapahtuu muutenkin, kun Serlachiuksen taidemuseon uusi näyttelyhalli Göstan paviljonki avasi ovensa kolmen näyttelyn voimin. SuperPop! esittelee kansainvälistä ja kotimaista pop-taidetta. Lisäksi esillä on Eija-Liisa Ahtilan uusi videoteos ja Riiko Sakkisen projekti MuNA – Museo ilman taidetta.

Työmies

Aulis Harmaala, Työmies, 2012. Haihatuksen näyttelystä Inhimillistä.

Joutsalaisen Taidelaitos Haihatuksen kesänäyttely on nimeltään Inhimillistä. Mukana tässä ”inhimillisyyden ihanuutta ja inhottavuutta” sisältävässä näyttelyssä on 37 taiteilijaa eri puolilta Suomea sekä tanskalaissingaporelainen taiteilijaduo Yunrubin. Orimattilan Villa Roosaan on koottu jo nimeltään koskettava teemanäyttely Melankolia eli Todellisuuden kosketus, jossa on mukana 15 kotimaista nykytaiteilijaa.

Valkeakoskella Voipaalan taidekeskuksen näyttely Punaista ja makeaa on myös tärkeä muistutus suomalaisen taidekoulutuksen puolesta. Näyttelyssä on mukana 31 taiteilijaa, joita yhdistävät opinnot Tampereen ammattikorkeakoulun lakkautetussa kuvataiteen koulutusohjelmassa.

Myös kesänäyttelyklassikot ovat voimissaan: Marja Kolun kuratoimassa Taidekeskus Purnun näyttelyssä – jo vuodesta 1967 – kysytään tänä kesänä Mistä tulet ja Taidekeskus Salmela Mäntyharjulla juhlii jo 25:ttä kesäänsä.

Kesällä Suomea kiertäen on mahdollisuus nähdä reippaasti yli parin sadan suomalaisen taiteilijan teoksia. Suven kaikki museonäyttelyt löytyvät täältä: http://www.museot.fi/nayttelykalenteri

Jari-Pekka Vanhala
Amanuenssi

Tallennettu kategorioihin Näyttelyt | Avainsanoina , | Kommentit poissa käytöstä