Luonnon Garderobi Kiasmassa

Marja painaa kaasun pohjaan; pian tullaan rantaan mutta ehditäänkö ajoissa? Takapenkiltä soitetaan Hailuodon yhteysaluksen päivystysnumeroon. Niin, ollaan tulossa, voitteko odottaa yhden minuutin? Kiasman hankintalautakunta on menossa tapaamaan taiteilija Anni Rapinojaa Oulun Hailuotoon.

Lautalla meno rauhoittuu, ja pian päästään jatkamaan luodon puolella matkaa. Annin mökki löytyy helposti, ohjeet olivat selkeät. Hymyilevä Anni tulee kuistille vastaan. ”Mökki” on onnistunut yhdistelmä vanhaa ja uutta puurakentamista, asuintiloihin on yhdistetty upea ja korkea ateljeetila, joka toimii myös Annin töiden showroomina. Nyt ollaan Annin maailmassa.

DSC04287

Anni Rapinojan työ on kulkea rannoilla ja metsissä, kerätä luonnon materiaaleja ja työstää niistä eri tavoin taidetta. Pajunkissoista tulee tyylikäs käsilaukku tai pienen tytön pehmeät töppöset. Suovilla ja järviruoko taipuvat turkeiksi ja hatuiksi, puolukan ja juolukan lehdet kengiksi ja kasseiksi, hirvenpapanat mahtaviksi kattokruunuiksi.

1226-o0205300

Anni Rapinoja, Luonnon Garderobi, 2005-2011. Kuva: VTM/KKA Pirje Mykkänen

Menen auttamaan Annia pihavarastoon, jonka hyllyt ovat lattiasta kattoon täynnä erikokoisia pahvilaatikoita. Otamme varovasti muutaman laatikon alas katsottavaksi. Anni tarkistaa laatikoiden sisällön.

Yksi laatikko on täynnä kuusen käpyjä, toinen voikukkien hahtuvapalloja, kolmas hirvenpapanoita. Pehmeitä, kovia, sileitä, karvaisia ja tuoksuvia materiaaleja, Hailuodon, ja muidenkin paikkojen kukilta, puilta ja eläimiltä.

DSC04283

Kolmannesta laatikosta löytyy kymmeniä jäniksenkorvia. ”Paikalliset metsästäjät tuovat niitä minulle pyytämättä”, hän kommentoi. ”En ole vielä tohtinut käyttää niitä mihinkään”. Anni ojentaa minulle yhden pienen korvaparin kokeiltavaksi. Pakahduttavan sileä jäniksenkarva, surullinen ja voimakas hetki.

DSC04285

Anni kertoo työprosessistaan ja työtavoistaan, monet niksit on pitänyt kehitellä itse. Juolukanlehtilaukku pysyy kasassa ruispuurosta tehdyn rungon avulla. Monien teosten työstäminen vaatii valtavasti aikaa ja tutkiskelua. Lehtien väri muuttuu ajan kuluessa, kaikkeen ei voi, eikä pidä vaikuttaa. Luonto on Annin työtoveri, ja toinen toveri on aika.

Arja Miller
Intendentti

Kiasman hankintalautakunta päätti kokouksessaan 6.5.2013 ostaa Anni Rapinojan teoskokonaisuuden Luonnon garderobi. Installaatio on esillä osana Kiasma Hits -näyttelyä 5.12.2013 – 26.2.2014.

Tallennettu kategorioihin Kokoelmat, Näyttelyt | 1 kommentti

Mitä silmä ei näe, lämpökamera paljastaa

Miten valoisa, korkea ja avoin tila, ajatteli puolalainen taiteilija Miroslaw Balka nähdessään Studio K:n ja päätti samalla olla lisäämättä mitään esineteosta tilaan. Näyttelyssä kävijä saakin eteensä visaisen tehtävän, mistä lähteä etsimään teosta. Ratkaisu löytyy näkemisen sijaan ruumiillisesta läsnäolosta ja kosketuksesta. Ainoastaan lämpökamera voi paljastaa teoksen olemuksen silmälle.

IR000038

Kosketa minua / Löydä minut koostuu tyhjän tilan lisäksi lämpökaapeleista, jotka muuttavat tietyt kohdat huoneen seinäpinnoista ihmisruumiin lämpöisiksi. Balkan teokset viittaavat usein muodoltaan ihmiskehon mittasuhteisiin, mutta myös ihmisruumiin terveyteen ja sairauksiin tai niin kuin tässä teoksessa lämpöön. Seinästä välittyvä lämpö on kuitenkin normaalia ruumiinlämpötilaa korkeampi. Sitä voisi verrata kuumetilaan. Myös oman kehon lämpötilan huomaa yleensä vasta kuumeisena.

Balkan taide on täynnä tarvetta muistaa, palauttaa mennyt nykyisyyteen. Teoksen taustalta löytyy myös taiteilijan muisto Krakovassa sijaitsevasta Wawelin kuninkaanlinnasta, josta löytyy yksi harvoista chakrameista. Chakram on paikka maanpäällä, jossa esiintyy avaruusenergiaa. Sanotaan, että sen tuottamalla hyvällä energialla on parantava vaikutus. Linnanpihalla on yleisöltä eristetty nurkkaus. Joskus joku pääsee pujahtamaan narun alta nojaamaan seinään. Seisoskelun seurauksena linnan seinä on likaantunut. Lika on hyvin inhimillistä. Vaikka kädet ovat puhtaat, kosketus levittää likaa.

Taiteilija haluaa haastaa teoksellaan katsojaa kokemaan ja osallistumaan. Hän kehottaa uhmaamaan museoihin liittyvää koskemattomuuden vaatimusta. Tämän seurauksena näyttelytila tulee muuttumaan näyttelyn aikana. Löydetyt lämpimät alueet kuluvat kosketuksista silmin nähtäviksi.

Eija Aarnio
amanuenssi

Tallennettu kategorioihin Kiasma, Kokoelmat | Kommentit poissa käytöstä

Avoin rajapinta tarjoaa kulttuuridataa

Avoin GLAM –tilaisuus Kiasmassa 23.10.2013. Kuva: Minna Raitmaa

Avoin GLAM –tilaisuus Kiasmassa 23.10.2013. Kuva: Minna Raitmaa

Kiasman, Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmateoksiin liittyvä metadata on avattu vastikään vapaaseen käyttöön. Metadataan sisältyy tekstimuotoinen kuvailutieto teoksista, mutta ei kuva-aineistoa.

Avatun datan voi ladata datadumppeina tai rajapinnan (API) kautta pienemmissä osissa. Datadumppi soveltuu esimerkiksi aineiston selailuun ja aineiston rakenteen tutkailuun. Rajapinta on joustavampi ratkaisu varsinaisia sovelluksia laadittaessa, koska kaikkea tietoa ei tarvitse ladata ja varastoida sovelluksen oheen kerralla. Datan saa joko XML- tai JSON-muodossa, oman valinnan mukaisesti.

Mikä rajapinta?

Rajapinta on dataliittymä, joka mahdollistaa tietovirrat ohi perinteisen www-jakelun. Tiedon hyödyntäjä voi olla vaikkapa televisioon integroitu ohjelmisto, joka hakee ja näyttää YouTube-palvelun rajapinnan kautta videoita. Sovellukset voivat hakea tietoa myös useammasta tietolähteestä kerrallaan.

Pohjimmiltaan kyseessä on sopimus, johon sitä käyttävien ohjelmoijien on voitava luottaa. Esimerkiksi, kun rajapinnan toteutusta kehitetään, sen tulee olla aina taaksepäin yhteensopiva. Näin aikaisemmin laaditut sovellukset eivät lakkaa toimimasta, vaikka uusia ominaisuuksia otettaisiinkin käyttöön.

Rajapinta ei tarkoita kuitenkaan automaattisesti kaikille avointa dataa ja erilaisia toteutuksia suunnataankin usein puhtaasti organisaatioiden sisäiseen käyttöön.

Sisältö on tärkein

Datan avaamisella ei ole itseisarvoa teknisenä suorituksena – sen sijaan huomio tulisi suunnata sisältöön ja todellisiin hyödyntämismahdollisuuksiin. Uusien toteutustapojen avulla sisältöä on mahdollista saada aikaisempaa monipuolisempaan jakeluun, sinne missä ihmiset ovat. Tämä on tärkeää, koska liikumme koko ajan etäämmälle kotisivukeskeisestä netistä.

Tässä vaiheessa toteutuksemme sallii vain sisällön imuroinnin. Tulevaisuudessa myös tiedon muokkaaminen ja täydentäminen voisi olla mahdollista. Kuvien vapaa käyttö edellyttäisi muutosta voimassa olevaan tekijänoikeuslakiin ja siihen liittyviin korvausvelvoitteisiin. Seuraamme keskustelua tekijänoikeuksien ympärillä, toivottavasti myös kuvien käyttöoikeutta voidaan jossain vaiheessa laajentaa.

Avaamisprosessiin kuuluvat myös erilaiset kysymykset ja kriittiset pohdinnat. Entä jos sisältöä käytetään jotenkin väärin? Vähentääkö tämä olemassa olevien palveluiden käyttöä ja arvoa? Kaikkea ei voi suunnitella etukäteen, mutta olemme valmistautuneet parhaan kykymme mukaan.

Tekniikkaa unohtamatta

Rajapintatoteutuksilla on myös teknisesti vaativat reunaehdot, tulisihan niiden olla toimintakunnossa 24/7, 365 päivää vuodessa. Uuden toteutuksen kanssa voi kuitenkin aina ilmetä ongelmia – vaikkapa arvioitua korkeampi käyttöaste, jolloin tietoa tarjoilevien palvelinten muskelit loppuvat kesken. Näin voi käydä nimekkäämmillekin toimijoille, esimerkkinä Twitter, joka saa lukuisten sovellusten kautta miljardeja datapyyntöjä päivässä.

Olemme pyrkineet pitämään käyttöönottokynnyksen mahdollisimman matalana sekä teknisesti että periaatteellisesti. Projektissa tuotettiin tiivis, mutta informatiivinen dokumentaatio, konsoli välitöntä kokeilua varten ja yksinkertainen API-avainten tilausmekanismi. Ennen kaikkea data vapautettiin mahdollisimman väljillä lisenssiehdoilla.

Yhteisö ja yhteistyö

Entä sitten kun rajapinnasta on olemassa käyttövalmis versio? Yritämme saada sen tietysti potentiaalisten käyttäjien tietoisuuteen. Ilman kehittäjäyhteisöä ja loppukäyttäjiä avatun datan arvo on kovin vähäinen. Toivommekin kehittäjiltä näkemyksiä, miten asioita kannattaisi jalostaa nyt ja tulevaisuudessa, jotta toteutus voisi parhaalla mahdollisella tavalla palvella. Toki vedämme myös omia johtopäätöksiä esimerkiksi käyttöstatistiikan pohjalta.

Avoin GLAM –workshop Kiasmassa 23.10.2013. Kuva: Minna Raitmaa

Avoin GLAM –workshop Kiasmassa 23.10.2013. Kuva: Minna Raitmaa

Avoimen datan asiantuntijoita kuultiin myös Kiasmassa 23.10. pidetyssä Avoin GLAM -tapahtumassa. Koolla oli parisenkymmentä dataentusiastia ottamassa selvää, mistä Valtion taidemuseon avaamishankkeessa on kyse. Tapahtuma tarjosi ohjelmistoon kuuluneiden esitysten, aktiivisen yleisön ja workshop-osuuden myötä erilaisia näkökulmia, kuten voisiko dataamme hyödyntää esimerkiksi datajournalismin tai matkailupalveluiden yhteydessä. Tapahtumassa nähtiin myös ensimmäiset Valtion taidemuseon dataan pohjautuvat demototeutukset.

Janne Heinonen
Kiasman verkkomediasuunnittelija

Valtion taidemuseon data-avaus tehtiin yhteistyössä Grip Studios Oy:n kanssa
Yhteydenotot: api@fng.fi

Tallennettu kategorioihin Kiasma, Kokoelmat | Avainsanoina , , , | Kommentit poissa käytöstä