Taiteella pimeää vastaan

Nyt kun maailmasta on taas valo katoamassa talven viemänä, voi alkavaa pimeää lievittää käymällä taidenäyttelyssä – tai miksei useammassakin. Monipuolista tarjontaa riittää ympäri Suomenmaata.

Kuva: © T.E.H.D.A.S. ry

Kuva: © T.E.H.D.A.S. ry

Live-esitykset, performanssit ja tapahtumat muodostavat elävän ytimen T.E.H.D.A.S.
–taiteilijaseuran muuttuvassa installaatiossa Live & Dead Art Porin taidemuseossa tammikuulle asti. Vuonna 2002 perustetun ja vuonna 2011 valtionpalkitun seuran tavoitteena on tuoda yhteen kulttuurin eri alojen toimijoita ja tarjota monipuolisia taide-elämyksiä, dadaa ja huumoria unohtamatta. Naapurikaupungissa Raumalla talvi kuluu unelmoidessa. Lönnströmin taidemuseon näyttelyssä Unelma ovat mukana Suvi Aarnio, Anssi Kasitonni, Tellervo Kalleinen & Oliver Kochta-Kalleinen, Jaakko Niemelä sekä Göran Torrkulla. Se on viimeinen nykyisessä museokiinteistössä järjestettävä näyttely.

Turun taidemuseossa jatkaa islantilainen pop-taiteen veteraani Erró. Uusina näyttelyinä taidemuseon pienimmissä tiloissa 21.11. alkaen nähdään Lauri Astalan New Yorkissa kuvaama videoteos Transit ja erityisesti puuveistoksistaan tunnetun Tapani Kokon näyttely Ihmisen kuva. Valokuvakeskus Perissä on esillä 23.11. saakka Minna Rainion ja Mark Robertsin näyttely Witness ja 4.12. alkaen Atelieri O. Haapalan näyttely Aikamatka. Saara Salmen ja Marco Melanderin valokuvastudioprojekti vie kuvitteellisen uusviktoriaanisen ajan tapahtumiin, kuten hysterianäytökseen ja spiritistiseen istuntoon sekä seikkailuihin niin Skotlannin maisemissa kuin Suomen syrjäkylillä. Menneen ajan magiikkaa sisältää myös Marjo Levlinin teoskokonaisuus Humpuukiteltta ja Musta kabinetti, joka koostuu taikuri Louis Billingille – ”Valkoiselle Sheikille” – kuuluneista esineistä sekä kahdesta videoteoksesta. Ne ovat nähtävissä Kokkolassa K.H. Renlundin museossa 20.11. alkaen.

Kuva: Arctic Hunt, 2009.​ ©Atelieri O. Haapala 2013.

Kuva: Arctic Hunt, 2009.​ ©Atelieri O. Haapala 2013.

Kuntsin modernin taiteen museossa suomalaisruotsalainen ryhmänäyttely Homeland pohtii kotimaata paikkana ja käsitteenä. Avoimella haulla valitut taiteilijat ovat suomalaiset Sylvia Javén, Nina Lassila, Juha Mäki-Jussila, Maria Nordbäck, Jukka Rajala-Granstubb ja Anna-Mari Vierikko ja ruotsalaiset Sebastian Mügge, Mattias Olofsson, Gunilla Samberg, Lisa W. Carlson ja Janne Björkman sekä Ulla Thøgersen. Vaasassa tammikuussa päättyvä näyttely jatkaa alkukeväällä lahden toiselle puolen Uumajaan.

Kemin taidemuseossa on 18.1. asti esillä yhdeksän pohjoissuomalaisen kuvataiteilijan yhteisnäyttely BangBang#KEMI. Mukana ovat Mary Jane Gregory, Anssi Hanhela, Hannu Lukin, Vesa Ranta, Ville Ranta, Antti Tenetz, Jussi Valtakari, Tiina Vehkaperä ja Petri Yrjölä. Taiteilijavalinnoista vastasi Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju. Vaasan taidehallissa esittäytyy puolestaan nuori, alle 35-vuotiaiden pohjalaisten tekijöiden nykytaide ajalla 23.11.–4.1. Näyttelyyn tarjotuista teoksista esille pääsevät valitsee taiteilija Anssi Kasitonni.

21.11. alkaen mekaaniset veistokset ja installaatiot liikkuvat Hyvinkään taidemuseon näyttelyssä ON/OFF, jossa ovat mukana Antti Arkoma, Pavel Ekrias, Petri Eskelinen, Pekka ja Teija Isorättyä sekä Jaakko Tornberg. Lisäksi esillä on muutamia varhaisempia alan tekijöiden, kuten Osmo Valtosen, teoksia. Taide ja tekniikka kohtaavat myös Rovaniemen taidemuseo tammikuun alkuun saakka näyttelyssään Kolmen kappaleen ongelmia. Sen taiteilijoina ovat kuvanveistäjät Petri Eskelinen, Ilmari Gryta ja Krister Gråhn.

Taiteilija Kalle Hammin Keravan taidemuseossa syksyllä nähty näyttely Vieraalla maalla siirtyy Mikkelin taidemuseoon 21.11. alkaen. Sielläkin teoksia voi nähdä myös kaupunkitilassa. Keravalla uudessa näyttelyssä Raitoja ja väripalloja rinnastuvat raikkaasti ruotsalaisen nykytaiteilija Jacob Dahlgrenin installaatiot ja videot porvoolaisen Stig Fredrikssonin 1960–1970-luvun abstraktien maalausten kanssa.

Kuva: ©Ville Lenkkeri, Kotimatka.

Kuva: ©Ville Lenkkeri, Kotimatka.

Harri Pälvirannan valokuvasarjaan ASE.doc voi perehtyä Tampereella TR1 Taidehallissa 22.11. alkaen. Kuvien aiheina ovat mm. aseisiin liittyvä keskustelu ja uutisointi sekä koulusurmat. Tampereen taidemuseossa jatkaa yli vuodenvaihteen näyttely Jaettu todellisuus, joka esittelee Lähi-itää viiden alueella toimivan nykyvalokuvaajan silmin. Raakel Kuukan valokuvia on esillä Kouvolan taidemuseossa Poikilossa retrospektiivisessä näyttelyssä Mistä tulen, minne menen? tammikuulle asti. Nykyvalokuvaa esittelee myös taidemuseo Gösta Ville Lenkkerin näyttelyssä Kivettynyt metsä. Kuvat on otettu Mäntässä, jossa Lenkkeri vietti lapsuutensa ja kouluvuotensa. Kotiinpaluun kuvissa on ajattoman haikea – ja kovin suomalainen – tunnelma.

Nämä ja muut suomalaisten museoiden näyttelyt löytyvät listattuna osoitteesta: http://www.museot.fi/nayttelykalenteri

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

Tallennettu kategorioihin Näyttelyt | Avainsanoina | Kommentit poissa käytöstä

Tunnetiloissa

Saavun aamulla päiväkoti Louhikkoon ja löydän yllätyksekseni Jacob Dahlgrenin Neoconcrete Space -teoksen innoittamana tehtyjä raitapiirustuksia. Kiasman näyttelytilassa otetussa kuvassa lasten heijastinliivit rinnastuvat hienosti videoteokseen, jossa taiteilijan raitapaidat vilahtelevat nopeasti. Täältä löytyy selvästi Kiasma-konkareita!

Vasemmalla: Jacob Dahlgren, Neoconrete space. Kuva: Kansallisgalleria/Pirje Mykkänen. Oikealla: Päiväkoti Louhikon lasten piirustukset

Vasemmalla: Jacob Dahlgren, Neoconrete space. Kuva: Kansallisgalleria/Pirje Mykkänen. Oikealla: Päiväkoti Louhikon lasten piirustukset

Kiasman pajaohjaajat ovat tulleet Pihlajamäessä sijaitsevaan päiväkotiin vetämään Tunnetila-valotaidepajaa, johon osallistuu aamupäivän aikana lähes 50 lasta – Hattivatit, Hemulit ja Muumit.

Taidepajassa katsotaan aluksi AV-arkin opetusmateriaalista löytyvä Risto-Pekka Blomin videoteos Mitä kuuluu. Teos yllättää lapset: aikuisilla onkin lasten itku- ja nauruäänet. Tilan täyttää ilo tästä havainnosta. Tämän jälkeen keskustellaan tunteista ja väreistä.

Pian päiväkodin sali pimennetään. Lapset pääsevät tutkimaan valoja ja tekemään yhteisen installaation. Kun asetelmaan lisätään vilkkuva valo, kuuluu jo laulun sanoja: “I like to move it move it”.  Innostuneet pajaosallistujat tekevät vielä lopuksi monivärisiä varjokuvia.

Kuva: Kansallisgalleria/Pirje Mykkänen

Kuva: Kansallisgalleria/Pirje Mykkänen

Kun valot jälleen syttyvät, yhteisesti tuotettu teos lakkaa olemasta sellaisena kuin se hetki sitten nähtiin. Nykytaiteesta on moneksi. Tällä kertaa se näyttää katoavan luonteensa.

Maria Rantamaula
tuottaja

Tunnetila-pajat ovat osa Kiasman ja Helsingin varhaiskasvatusviraston kolmivuotista yhteistyötä.

AV-arkki.fi/edu -palvelu tarjoaa opettajille helppokäyttöistä ja hyvin suunniteltua opetusmateriaalia lasten ja nuorten media- ja taidekasvatukseen. Tavoitteena on tukea opettajien työtä tuottamalla laadukasta opetusmateriaalia, joka soveltuu hyvin monenikäisten lasten kanssa työskentelyyn.

Tallennettu kategorioihin Kiasma | Avainsanoina , | Kommentit poissa käytöstä

Vankilasta ja vapaudesta

Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen & John Webster

Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön ja Kiasma-teatterin ensimmäinen yhteistyöprojekti tutkii vankilasta vapautumisen vaikeutta.

Vapauden kauhu -dokumenttiteatteriprojektissa liikutaan vankilan ja siviilielämän rajamailla. Miksi yhteiskuntaan uudelleen sopeutuminen tuomion suorittamisen jälkeen on niin vaikeaa? Kuinka vankilakierre katkaistaan? Onko uusi alku elämässä mahdollinen, ja millaisilla reunaehdoilla? Miltä laitostuneesta ex-vangista tuntuu palata siviiliin pitkän tuomion jälkeen? Mikä on rikoksen uhrien näkökulma vapautuviin vankeihin? Kysymyksiä on paljon, eivätkä vastaukset ole yksinkertaisia.

Tällä hetkellä toimintamme on jalkautunut laajasti kentälle. Käynnissä on neljä eri työpajaa, joiden vetäjinä toimivat eri taiteenalojen ammattilaiset ja teatteripedagogit. Työpajoja on järjestetty vapautuneiden vankien vertaistukiryhmässä Rediksessä, Sillanpirtin pienyhteisössä, vapautuvien ja jo siviilissä olevien vankien koulussa Jatkoxissa sekä vankilan pitkäaikaisosastolla. Mukana työpajojen toiminnassa ovat allekirjoittaneiden lisäksi Asta Honkamaa, Jani Karvinen, Helena Korpela, Marjut Maristo, Tuija Minkkinen, Heikki Paasonen, Ilja Peltonen, Joonas Pehrsson, Taisto Reimaluoto, Anna Sinkkonen, Sanna Salmenkallio ja John Webster.

Syksyn mittaan karttuneet kokemukset työpajoista ovat olleet haastavia, rohkaisevia ja äärimmäisen kiinnostavia. Olemme kohdanneet hyvin eritaustaisia ja monenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joista jokaisella on oma tarinansa kerrottavanaan. Työpajatyöskentelyn ja haastattelujen myötä kertyneen materiaalin pohjalta syntyy paitsi työpajojen omia demoesityksiä, myös marraskuussa 2015 Kiasma-teatterissa ensi-iltansa saava Vapauden kauhu -teatteriesitys.

Projektimme tarkoituksena on antaa taiteellisia keinoja käsitellä niitä ajatuksia ja tunteita, joita vankilasta vapautumisen aiheuttama elämänmuutos synnyttää. Toisaalta toivomme projektimme valottavan suurelle yleisölle vankilasta vapautumiseen liittyviä kysymyksiä näkökulmasta, joka julkisessa keskustelussa jää muuten monesti pimentoon.

Jussi Lehtonen - ohjaaja, Kiertuenäyttämön taiteellinen suunnittelija
Jyrki Koskelo - kenttätyödramaturgi

Tallennettu kategorioihin Kiasma-teatteri | Avainsanoina , , | Kommentit poissa käytöstä