Tervetuloa päivänvaloon, Guggenheim!

Keskustelu Guggenheim-museon perustamisesta Helsinkiin virisi uudelleen eilen, kun julkisuuteen tihkui tietoja, joiden mukaan suomalainen viestintätoimisto Miltton Networks lobbaa hanketta ja että useat kaupungin virkamiehet ovat tavanneet Guggenheim-säätiön johtoa viime aikoina. Viime vuonna kaupungin hallitus päätti, ettei hanketta toteuteta.

Edellisellä kierroksella Guggenheim Helsinki -hanke lisäsi kaikkea keskustelua kuvataiteesta, mikä oli pelkästään positiivista. Se, että taiteen kentällä tapahtuu, lisää median kiinnostusta kuvataiteeseen. Parhaimmillaan lisääntynyt näkyvyys hyödyttää koko alaa taiteilijoista rahoittajiin. Se avaa myös lisää mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kuvataiteen keskeisillä keinoilla, mikä on yksi Kiasmalle tärkeistä asioista. Vaikka nyt keskustelut on aloitettu vaivihkaa, toivon että jatkossa keskustelua käydään mahdollisimman monella foorumilla.

Toivoisin erityisesti monipuolista ja avointa kansalaiskeskustelua, yleisön mukaan ottaminen on taideinstituutiolle elinehto. Kiasma ja Kiasman ohjelmisto ovat herättäneet vilkasta keskustelua ja Kiasma onkin määrätietoisesti kehittänyt yleisölle kanavia paitsi osallistua keskusteluun, myös toimia museossa. Toivon myös, että keskustelua käydään nyt erityisesti toiminnan konseptista ja taiteellisista sisällöistä.

Jos Guggenheim-hanke saa näinä vaikeina taloudellisina aikoina innostetuksi yksityisiä suuntaamaan varoja kulttuurin tukemiseen, se on loistava asia. Kiasma osana Valtion taidemuseota siirtyy vuoden vaihteessa Veikkausvoittovaroista rahoitettavaksi. Julkisuudessa on jo puitu, miten se tulee vaikuttamaan muihin merkittäviin kansallisiin instituutioihin kuten Kansallisteatteriin ja Kansallisoopperaan, joten tälle kulttuurirahoituksen osa-alueelle en lisäleikkauksia toivo. Tämän näkökulman otti esille myös kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki omassa blogissaan.

Uudet museohankkeet ovat aina kiinnostavia. Jos tulijat tuntevat toimintaympäristön ja sen taloudelliset edellytykset, voivat ne parhaimmillaan täydentää olemassa olevaa tarjontaa. Museohanketta tulisi edeltää avoin valmisteluprosessi ja aito yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa. Silloin uudella museolla on kirkas toiminta-ajatus ja strategia. Nämä ovat museon onnistumisen edellytykset.

Pirkko Siitari
Museonjohtaja, Kiasma

Kategoria(t): Kansainvälistä, Kiasma. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.