Museo on myös tietopankki

Taiteilija Marja Kanervo työhuoneellaan. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Taiteilija Marja Kanervo työhuoneellaan. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Taidemuseoissa näyttelysuunnittelun ja yleisölle jaettavan tiedon tukena ja taustalla on aina tutkimustyötä ja tiedonkeruuta. Esimerkiksi Kiasmassa 17. toukokuuta avattavan Marja Kanervon laajan näyttelyn suunnitteluvaiheessa ja aineistoksi julkaisua varten koottiin yhteistyössä taiteilijan kanssa valokuvia ja muuta materiaalia taiteilijan tuotannon koko ajalta, 1980-luvulta lähtien.

Kaikki kerätty tieto ja dokumentit jäävät myös tulevien tutkijasukupolvien käyttöön Kuvataiteen keskusarkistoon. Osin tähän materiaaliin perustuen Kanervon taiteellisen tuotannon vaiheita käsitellään näyttelykirjaa varten tilatuissa neljän suomalaisen taidehistorioitsijan teksteissä.

Kuvataiteen keskusarkiston kuvaaja aloitti Marja Kanervon työskentelyn dokumentoinnin videolle jo pari vuotta sitten. Sen tuloksia nähdään lyhyessä dokumentissa, joka tulee esille näyttelyyn. Näyttelyn kuraattori kävi haastattelemassa taiteilijaa tämän työhuoneella muutamaan otteeseen ja siellä vierailivat prosessin eri vaiheissa myös niin allekirjoittanut kuin näyttelyintendentti ja projektista vastaavat museomestarit. Valmistuneiden teosten tai niiden elementtien valokuvaus aloitettiin heti kun se oli käytännössä mahdollista.

Tämän kaltaiseen pitkäjänteiseen tutkimustyöhön pyritään aina mahdollisuuksien mukaan ja erityisesti kun on kyseessä suomalaisen taiteilijan laaja, Kiasmaa varten toteutettava näyttelyhanke. Vastaavat prosessit ovat olleet jo pidempään käynnissä marraskuussa avattavien Erkki Kurenniemen ja Mika Taanilan näyttelyiden osalta.

Tiedonkeruuta on tänä vuonna Kiasmassa harjoitettu myös tapahtumissa, joissa yleisöä on kutsuttu kirjoittamaan nykytaiteesta. Wikimaraton ja Wikisprintti -tapahtumien tuloksena olemme saaneet sekä uusia että täydennettyjä ja muokattuja artikkeleita suomenkieliseen Wikipediaan.

Kokemuksellista tietoa Kiasmasta kerätään vuosittaisten yleisötutkimuksien ja asiakkailta suoraan saadun palautteen kautta. Paikan päällä palautetta voi jättää kirjallisesti vaatenaulakolla olevaan palautelaatikkoon tai museon toisen kerroksen tasanteella olevalle ilmoitustaululle. Lisäksi museokävijöille on varattu mahdollisuus antaa sähköisesti pikapalautetta uloskäynnin edessä olevan hymiölaitteen kautta.

Sosiaalisen median kanavat Twitteristä Facebookiin ovat yleisön käytössä ympäri vuorokauden, samoin kuin Kiasma-blogi sekä Saattaa sisältää nykytaidetta –blogi. Kullanarvoista tietoa ja uusia näkökulmia Kiasman toiminnan kehittämiseksi saamme nuorten vapaaehtoistoimijoidemme kulttuuritulkkien eli Kultujen avulla. Kokeilemme parhaillaan myös uusia tapoja tuottaa näyttelytekstejä yhteistyössä yleisön kanssa.

Kaikki mielipiteet ja kommentit ovat tervetulleita ja niitä hyödynnetään kaikille paremman museokokemuksen kehittämiseksi.

Pirkko Siitari
museonjohtaja

Kategoria(t): Kiasma, Näyttelyt. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.