Museokävijät mittarissa

Kävijämittari / Mistä tulet?

Etelä-Suomi, Saksa, Japani, Etelä-Korea…
Tallinna, Pietari, Moskova, Tukholma…
Pohjois-Amerikan Suuret järvet ja Australian New South Wales.

Nämä paikat peittyivät tarraryppäiden alle kartoissa, joihin Kiasman Tosi kyseessä -näyttelyn kävijät merkitsivät kotipaikkansa.

Keräsimme kävijädataa visuaaliseen muotoon neljän kuukauden ajan, marraskuun alusta maaliskuun alkupuolelle. Kävijämittari-huone Kiasman kolmannessa kerroksessa oli osa yhä jatkuvaa Tosi kyseessä -näyttelyä, jonka teemat liittyvät dokumentteihin, arkistoihin ja totuuksiin. Mittariin arkistoitiin totuuksia ja ehkä valheitakin paitsi kävijöiden kotipaikoista myös henkisestä ja fyysisestä iästä, lempiväreistä sekä siitä, millaisessa seurueessa museoon tultiin.

Museokävijät vastasivat tutkimuskysymyksiin asian vaatimalla vakavuudella: hartaasti ja kieli poskessa. Sooloilua ja mittareiden manipulointiakin esiintyi, aivan kuten olimme odottaneet. Pääpiirteissään ihmisten paneutuminen tehtävään oli kuitenkin suurta. Monet kerrat todistin karttojen ja koordinaatiston äärellä huolellista harkintaa siitä, missä sijaitsee Pariisi, Kajaani tai Alppila – ja onko oma henkinen ikä tänään 28 vai 42.

Jaoimme tutkimustuloksia kuvina Facebookissa, ja ihmiset jakoivat niitä edelleen.

Tutkimustulokset eivät olleet Kävijämittarin tärkein tavoite, mutta ne ovat kiehtovia. Kävijöiden visualisoima tieto seurueista, ikävuosista ja kotipaikoista on varsin yhdensuuntaista Kiasman vuosittaisten kävijätutkimusten kanssa.

Suuri osa kävijöistä oli tullut museoon pienessä seurueessa, usein kahdestaan ystävän, lapsen tai vanhemman kanssa. Huomattava osa oli 20–30-vuotiaita – ja Kävijämittarin ikäkoordinaatiston mukaan he tuntevat itsensä suunnilleen tämän ikäisiksi. Yli 40-vuotiaista sen sijaan valtaosa tuntee itsensä todellista ikäänsä nuoremmaksi! Punainen on kävijöiden lempiväri.

Virallisemmista kävijätutkimuksista tiedämme, että Kiasman kävijöiden yleisimpiä kotimaita Suomen jälkeen ovat muun muassa Saksa, Venäjä, Ruotsi, Viro, Japani, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

Mutta pisteet kartalla kertovat vielä enemmän: amerikkalaisten kävijöiden tarrat keskittyvät Suurten järvien tuntumaan, venäläisten taas Pietariin ja Moskovaan, ruotsalaisten Tukholmaan. Japani ja Korea pääsevät kartalla esiin paremmin kuin kävijätutkimuksissamme, sillä englanninkielinen tutkimuslomake jää täyttämättä monelta näiden maiden vastaajista.

Tulokset ovat viihdyttäviä, kenties hyödyllisiäkin. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että museokävijät ovat jättäneet jäljen itsestään. Pisteinä kartalla ja lankoina ryijyssä yksittäiset ihmiset tulevat näkyviksi sekä toisilleen että meille kiasmalaisille, joista kaikki eivät suinkaan työskentele saleissa yleisön parissa.

Kävijästä on mukava nähdä itsensä osana tuhansien joukkoa: ”Tuo tuossa olen minä!” Meille museoihmisille taas on terveellistä muistaa, että tälle monenikäiselle, kansainväliselle ja huumorintajuiselle joukolle me työtämme teemme. Ilman kävijöitä museo olisi pelkkä varasto.

Sanna Hirvonen
Museolehtori

Kategoria(t): Kiasma Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.