Pohjola New Yorkissa

New Yorkissa vuosittain järjestettävien The Armory Show -taidemessujen (8.-11.3.2012) kutsuvieraana olivat tänä vuonna Pohjoismaat. Malmön taidehallin johtaja Jacob Fabricius oli kutsusta koonnut messuille erikoisosaston Focus: The Nordic Countries, joka esitteli 19 pohjoismaista kaupallista tai taiteilijavetoista galleriaa. Hieman epätasapainoinen valikoima – kokoonpanossa esiteltiin seitsemän tanskalaista, kuusi ruotsalaista ja neljä norjalaista galleriaa, mutta vain yksi suomalainen ja yksi islantilainen galleria – oli sekoitus vakiintuneempia toimijoita, kuten Galleri Bo Bjerggaard (Kööpenhamina), i8 (Reykjavik) ja Galerie Anhava (Helsinki), sekä melko tuoreita gallerioita, kuten kööpenhaminalainen IMO sekä tukholmalaiset Crystal ja Fruit & Flower Deli.

Suomalaisia taiteilijoita oli esillä Armory Show’n Focus: Nordic -osiossa Galerie Anhavan osastolla (Tommi Grönlund & Petteri Nisunen ja Anna Tuori), mutta myös new yorkilaisen galleria Bryce Wolkowitzin osastolla (joukko The Helsinki School –valokuvaajia, mm. Susanna Majuri, Jorma Puranen ja Niko Luoma) sekä helsinkiläisen Galerie Forsblomin osastolla (mm. Leena Nio, Jarmo Mäkilä, Marianna Uutinen ja Ola Kolehmainen). Artlog –blogin taideasiantuntijat valitsivat Anna Tuorin yhdeksi Armory Show’n kiinnostavimmista taiteilijoista. Art Beast –taideblogin parhaisiin messulöytöihin puolestaan oli poimittu Jorma Purasen Shadow –valokuvasarja (2010).

Focus: Nordic sulautui melko hyvin Armory’n muuhun tarjontaan, eikä osaston esittelemän taiteen pohjoismaisuus pistänyt takavuosien tapaan silmään, lukuun ottamatta muutamaa luonto- ja maisematematiikalla ratsastavaa galleriaa. Tänä päivänä pohjoismaisuus nykytaiteessa on yhtä eurooppalaista tai laajemmin globaalia, joten sitä ei enää erota taiteilijoiden teoksista teemaa tai ilmiasua tarkastelemalla. Eroksi nouseekin paremmin Pohjoismaisen taidekentän rakenteellinen poikkeavuus verrattuna globaaliin taidemaailmaan, missä kaupallisten toimijoiden rooli on vielä huomattavasti suurempaa kuin pitkälti julkisen rahoituksen varassa toimivassa Pohjolassa.

Tätä eroa ikään kuin alleviivasi Focus: Nordic -osaston yleisölle tarjoama hivenen humoristinen ”take away” -osio (”Posters, Souvenirs and Other FREE Stuff”), josta kukin messuvieras saattoi poimia ilmaiseksi kotiin vietäväksi pohjoismaisten taiteilijoiden varta vasten messuille suunnittelemia taidejulisteita, julkaisuja, T-paitoja, rintamerkkejä, kyniä ja muuta käyttötavaraa, jopa vessapaperia! Vaikka messuilla ollaankin taidekaupan ytimessä, Fabriciuksen vastaveto upposi kansaan kuin häkä; lattialle messuosastojen väliin kasatut julisteet, lehdet ja muut ilmaiset ”matkamuistot” katosivat nopeasti messukansan matkaan.

Messujen yhteydessä järjestetty keskusteluohjelma – Open Forum – syleili myös Pohjoismaita esitellen muun muassa niin taidekritiikin tilaa kuin myös julkisten ja yksityisten museoiden toimintaedellytysten eroja pohjoisella pallonpuoliskolla. Tuntui hieman hassulta matkustaa Atlantin toiselle puolelle keskustelemaan pohjoismaisten kollegoiden kanssa nykytaiteen museoiden toiminnasta Pohjolassa, varsinkin kun sekä toimintaedellytykset että toimintaympäristö ovat Yhdysvalloissa kovin erilaiset. Kenties keskustelu julkisin varoin toimivan museon toiminnasta, sen rajoituksista ja tulevaisuuden uhista oli kuitenkin eksoottista kuultavaa amerikkalaiseen, yksityisempään malliin tottuneelle yleisölle. Kysymyksiä yleisön keskuudessa herättivät lähinnä julkisin varoin toimivan museon kokoelmahankintapolitiikka ja sen läpinäkyvyys, samoin kuin myös yksityisen rahoituksen volyymi suhteessa julkiseen rahoitukseen. Vaikka erot toimintakulttuurien välillä ovat lähes kuin ero yön ja päivän välillä, globaali taloudellinen tilanne tuntuu saavan kaikki varpailleen Atlantin molemmin puolin.

Talouden taantumaa tai ei, taidekauppa kävi lähes entiseen malliin Armory Show’ssa; messujen 14. vuosikerta keräsi kaikkiaan yli 60 000 kävijää neljän aukiolopäivän aikana. Osa gallerioista totesi myynnin olleen parhain kautta aikojen ja muutenkin kommentit olivat pääosin positiivisia. Pohjoismaiset galleriatkin kuuluivat pärjänneen hyvin kutsuosastollaan; Olafur Eliassonin teosten ohella kaupaksi kävivät myös muun muassa Tal R’n, Thomas Hylanderin ja Anna Bjergerin teokset.  5000 – 150 000 dollarin arvoiset teokset tosin ovat usein julkisin varoin toimivan museon ulottumattomissa, mutta onneksi messuilla saa taidetta katsella lähes ilmaiseksi! Messujen Focus: Nordic -osaston tunnusmerkkinä toiminut islantilaistaiteilija Ragnar Kjartanssonin neonvalokyltti Scandinavian Pain (2006-2012) löysi myös uuden kodin messuilta, kun se hankittiin Moderna Museetin kokoelmaan Tukholmaan.

Kati Kivinen
vs. intendentti, näyttelyt

Lisää:

http://www.thearmoryshow.com/
http://artlog.com/posts/348-art-advisors-pick-armory-week
http://www.thedailybeast.com/galleries/2012/03/09/new-york-armory-show-2012-photos.html#slide4
http://www.thearmoryshow.com/programming/open_forum.html

Kategoria(t): Kansainvälistä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.