Näin naapurissa: uusia museoita omin voimin

Läntisissä naapurimaissamme, eritoten Ruotsissa, on viime vuosina toteutettu monia uusia taidemuseoita ja taidehalleja. Ja lisää on tulossa. Ruotsalaismediassa tätä taiderakennusbuumia on kutsuttu ”Bilbao-efektiksi”. Sillä tarkoitetaan uuden taidelaitoksen aktivoivaa vaikutusta koko ympäröivään yhteisöön ja paikkaan. Kiasma on ruotsalaislehdissä mainittu yhtenä tämän ilmiön edelläkävijöistä.

Kansainvälistä suuntausta noudatellen uusia kulttuurilaitoshankkeita Ruotsissa yhdistää niiden perustuminen enimmiltään yksityisiin aloitteisiin ja rahoitukseen. Kullakin näyttelypaikalla on oma profiilinsa; ne eivät kilpaile keskenään samanlaisuudella, vaan tuovat kukin oman lisänsä näyttelytarjontaan. Joukossa on sekä uudisrakennuksia että vanhojen tilojen uudistamista näyttelykäyttöön. Lisäksi hankkeita yhdistää sidos paikalliseen ympäristöön ja historiaan sekä usko omaan erityiseen vetovoimaisuuteen myös kansainvälisesti: toimivia taidelaitoskonsepteja ei tarvitse ostaa muualta.

Tukholmassa jo pidempään toimineita yksityisiä, kansainvälisen näyttelyprofiilin omaavia nykytaiteen keskuksia edustavat vuonna 1987 toimintansa aloittanut Magasin 3 ja tunnetun kustantajasuvun Bonniers konsthall, joka avattiin syksyllä 2006. Niiden seuraajiin kuuluu vuonna 2010 avattu, kansainvälisten valokuvakeskusten kärkikaartiin pyrkivä Fotografiska. Viking Linen terminaalin naapurissa sijaitsevaan vanhaan tullimakasiiniin saneerattu kohde on osoittautunut yleisömenestykseksi.  Se houkuttelee näyttelyiden ohella anteliailla aukioloajoilla, merimaisemalla ja monipuolisilla ravintolapalveluilla. Fotografiskalla on myös Akatemiaksi nimetty osasto, joka järjestää valokuvaukseen liittyvää koulutusta. Keskuksen perustaneet valokuva-alan konkariveljekset Jan ja Per Broman ovat saaneet mukaan useita yksityisiä sijoittajia pitkäaikaisen haaveensa toteuttamiseen. Arvattavaksi jää, olisiko samaan paikkaan aiemmin kaavailtu suuri Abba-museo saavuttanut vastaavan suosion?

Vuoden 2010 tulokkaisiin kuuluu myös peruslähtökohdiltaan paikallisempi hanke, Marabouparken konsthall Sundbybergissä Tukholman liepeillä. Makeistehtaan entiseen kaakaolaboratorioon saneerattua uutta 500 neliön näyttelyhallia ympäröi alun perin tehtaan työläisten virkistyskäyttöön rakennettu veistospuisto.

Tuoreimpiin taidekohteisiin Tukholmassa kuuluu viime vuonna avattu Sven-Harrys Konstmuseum. Sen ytimenä on pitkän uran rakennusalalla tehneen taiteenkeräilijän Sven-Harry Karlssonin persoonallista makua edustava kokoelma. Teokset ovat esillä kullanvärisen talon katolle rakennetussa toisinnossa Karlssonin aikanaan omistaman 1700-luvun kartanon interiööristä. Katutasossa on tilat vaihtuville näyttelyille ja ravintolalle. Museo on ruotsalaisen Wingårdh Arkitektkontor -toimiston suunnittelema.

Tulevana kesänä Värmdössä, Tukholman saaristossa, avataan puolestaan Babybjörn-tuotteistaan tunnetun Jakobsonin yrittäjäparin rakennuttama taidehalli Artipelago. Ruotsalaisen arkkitehdin Johan Nyrénin luomus on maastoutettu herkkään saaristomaisemaan. Paikan vetovoimatekijöihin tulee kuulumaan näyttelytarjonnan ja sijainnin lisäksi gourmetravintola, designkauppa sekä vuokrattavat juhla- ja kokoustilat. Alueelle on suunnitteilla myös hotellimajoitusta.

Myös julkisen rahoituksen piiriin kuuluvia taidemuseoita uudistetaan Ruotsissa. Kalmarin taidemuseo sai uuden rakennuksen kansainvälisen kilpailun tuloksena vuonna 2008. Ruotsalaisen Tham & Videgard Arkitekter –toimiston suunnittelema, joen rannalle istutettu musta kuutio on herättänyt paikallista polemiikkia nykyarkkitehtuurista ja museon näyttelypolitiikasta. Saman toimiston suunnittelema on Moderna museetin vuonna 2009 Malmössä avaaman filiaalin laajennusosa, tiilimakasiinien keskellä hehkuva oranssi kuutio.

Vuoden 2009 pohjoismaisiin museotulokkaisiin kuuluu myös Kiasman pikkusisko, Steven Hollin käsialaa oleva HEART eli Herningin nykytaiteen museo. Keskellä alavaa Jyllantia sijaitsevassa matalassa valkoisessa betonirakennuksessa on monia Kiasmasta tuttuja arkkitehtonisia yksityiskohtia, kuten neliömäiset ovet, mattavalkoiset lasilankut ja pehmeästi pyöristyvät pinnat. Täällä kaarevat muodot ulottuvat myös sisätiloihin, joissa alas lasketut katot pullistuvat purjeiden tavoin.

Ruotsin Uumajassa komean kansainvälisen näyttelyprofiilin jo 1980-luvulla luonut Bildmuseet on myös muuttamassa upouuteen rakennukseen. Henning Larsen Architects -toimiston piirtämän taidemuseon pitäisi olla valmis tämän vuoden toukokuussa. Museo on sijoitettu harkittuun kontekstiin osaksi Uumajan yliopiston taidekampusta, arkkitehtuurin, kuvataiteen ja taideteollisuuden korkeakoulujen seuraan. Tulevien vuosien taidehallihankkeisiin Tukholmassa kuuluu Norra Djurgårdsstadin satama- ja varastoalueella sijaitsevana kaasukellon saneeraus näyttelykäyttöön. Se tulee olemaan osa suurta, kokonaista kaupunginosan muutostyötä koskevaa suunnitelmaa.

Vastaava, uudistuvan kaupunginosan kokonaissuunnitelmaan sijoittuva kulttuurirakennushanke on toteutumassa naapuripääkaupungissa Oslossa. Astrup Fearnley Museet for Moderne Kunst on saamassa uudisrakennuksen, jonka on määrä valmistua tämän vuoden syyskuussa. Liikemies Hans Rasmus Astrupin vuonna 1993 perustama yksityinen museo tunnetaan kansainvälisen nykytaiteen kokoelmastaan. Hopeista purjetta muistuttavan uuden museorakennuksen on suunnitellut Renzo Piano, joka muistetaan Pariisin Pompidou-keskuksen toisena suunnittelijana. Oslossa meren rannalle Tjuvholmeniin nousevan museon naapuriin tulee veistospuisto, uimaranta, asuntoja, toimisto- ja liiketiloja sekä hotellitoimintaa.

Kovaan oslolaiseen vastastuuleen sen sijaan joutui toinen merenrantaan suunniteltu taidemuseo. Kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun pohjalta vuonna 2009 valittu, espanjalaisen Herreros Arquitectosin piirtämä lasitorni Munch-museon uudisrakennukseksi päätettiin lopulta hylätä liian kalliina ja paikkaansa sopimattomana. Alun perin uusi museorakennus oli täälläkin suunniteltu osaksi entisen satama-alueen uudiskäyttöä, kulttuurisen kokonaisuuden osaksi. Munchin ”Huudon” uusina kumppaneina olisi täällä ollut toinen taidemuseo ja uusi kaupunginkirjasto sekä jo toteutettu Oslon oopperatalo.

Jari-Pekka Vanhala

Lisää aiheesta: Michaela Möller, ”Kan de privata konsthallarna lyfta konsten”, Expressen 28.7.2011

Kuva: Steven Hollin suunnitteleman Herningin nykytaiteen museon aulatiloja. Iwan Baan/HEART

Kategoria(t): Kansainvälistä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Näin naapurissa: uusia museoita omin voimin

  1. Hyvä tiivistetty esittely. Kiitos.