Meidän kaikkien kokoelma

Jiri Geller, The Big Time, 2005

Kokoelma on museon sydän, museon ydin, se identiteetti, jonka ympärille muu toiminta rakentuu. Kokoelmatoiminta mielletään usein staattisemmaksi kuin näkyvämmässä roolissa olevat vaihtuvat näyttelyt. Kuitenkin kokoelma kehittyy ja rakentuu jatkuvasti tulevaisuutta varten. Esimerkiksi Kiasmassa kokoelmaa kartutetaan noin sadalla teoksella vuosittain omien hankintojen ja museolle saatujen lahjoitusten kautta.

Kiasmassa kokoelmat ovat aktiivisesti käytössä. Teemoittain vaihtuvat kokoelmanäyttelyt pitävät yllä elävää suhdetta kokoelmiin. Kokoelmat ovat myös aktiivisessa vuorovaikutuksessa muihin Kiasman näyttelyihin. Ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka kautta voidaan tarkastella sitä, mitä Kiasma ja nykytaide ovat, mikä on kiinnostavinta oman aikamme taidetta niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Kokoelmanäyttelyihin ostetaan uusia teoksia, mutta hankintoja tehdään usein muitakin tulevia näyttelyitä silmällä pitäen. Myös Kiasman itse tuotetuista näyttelyistä hankitaan teoksia pysyvään kokoelmaan.

Kokoelmatyöhön kuuluu olennaisena osana yhteistyö muiden alan kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kiasman kokoelmateoksista tulee useita lainapyyntöjä joka viikko. Kiasman kokoelman kotimaiset ja kansainväliset teokset kiertävät maailmalla, ja toisaalta Kiasma lainaa jatkuvasti muiden merkittävien museoiden kokoelmateoksia näyttelyihinsä.

Viime aikoina paljon puhuttanut Guggenheimin museo on ollut Kiasman kokoelmateosten yksi lainaaja, monien muiden joukossa. Vuonna 2008 Claes Oldenburgin, Frank Stellan, Julien Schnabelin ja David Sallen teokset matkasivat Guggenheim Bilbaon näyttelyyn. Vastaavasti samana vuonna myöhemmin järjestetyssä Full House -näyttelyssä Kiasmassa esitimme oman Kouri-kokoelmamme rinnalla 13 teosta New Yorkin Guggenheim -museon kokoelmista. Tämä vain yhtenä esimerkkinä Kiasman harjoittamasta kansainvälisestä lainaustoiminnasta ja museoiden välisestä yhteistyöstä. Kiasman laadukkaat kokoelmat ovatkin valtava voimavara, niitä ilman vastavuoroinen lainaustoiminta ja kiinnostavien kansainvälisten teosten esittely suomalaiselle yleisölle olisi paljon rajoitetumpaa.

Taidekokoelmat tarvitsevat taidemuseon, sen tilat sekä eri osa-alueisiin keskittyvän osaavan henkilökunnan, kuraattorit, tutkijat, yleisötyön tekijät, museomestarit, konservaattorit – jotka kaikki Kiasmassa ovat erikoistuneet nimenomaan nykytaiteeseen. Kokoelman museoammatillinen hoitaminen vaatii monien erikoisosaajien pitkäjänteistä paneutumista, asiantuntijuutta ja myös paljon arkista työtä, joka ei näy ulospäin. Kaiken tämän tarkoitus on säilyttää teokset tuleville sukupolville. Kiasman kokoelma edustaa aikamme kiinnostavinta taidetta, tämän ajan taidekäsitystä ja kuvakulttuurin ilmentymiä; se on meidän kaikkien yhteinen muisti.

Kokoelma tulee kuitenkin eläväksi vasta suhteessa yleisöön, ja suhteessa Kiasman muuhun toimintaan; se heijastaa sitä, mitä taiteen kentällä tapahtuu. Kiasman kokoelmat ovat yleisöjä varten – tänään ja tulevaisuudessa. Taide syntyy uudelleen yleisöjen ja teosten kohtaamisissa ja jokaisen omissa tulkinnoissa. Tätä kautta taiteesta tulee merkityksellistä – meille kaikille.

Arja Miller

Kuva: Jiri Geller, The Big Time, 2005

Kategoria(t): Kiasma, Kokoelmat Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.