Kiasman kansainvälinen arki

Nykytaiteen museossa suuri osa päivittäisestä työstä tapahtuu näkymättömissä, jäävuoren huipun alla. Se on enimmäkseen tulevaisuuden työstämistä, ei heti tässä hetkessä näkyvää ja vaikuttavaa. Viime aikoina paljon puhuttu ”kansainvälisyys” on sisäänkirjoitettuna näihin museon arkirutiineihin ja tietysti itse ydinasiaan, nykytaiteeseen.

Tärkeän osan museon kansainvälisestä arjesta muodostaa lähes päivittäiset tapaamiset Kiasmaan tulevien ulkomaisten asiantuntijavieraiden kanssa. Nämä kohtaamiset ovat normaali osa museoammatillisen väen toimenkuvaa, josta ei julkisuudessa erikseen rummuteta. Kiinnostaviin ulkomaisiin vierailijoihin kuuluvat tietysti myös ne taiteilijat, jotka saapuvat kutsuttuina paikalle näyttelyiden yhteydessä tai toisinaan oma-aloitteisesti esittelemään teoksiaan. Informaatiota ja näyttelyehdotuksia tulee runsain mitoin myös muita kanavia pitkin. Suomen rajojen ulkopuolelta tulee säännöllisesti myös kyselyitä alan työharjoittelumahdollisuuksista. Viime aikoina liikkeellä on ollut erityisen runsaasti skandinaavisista naapurimaista tulleita kollegoita. Se lienee merkki myös taidetoimijoiden saralla uudelleen viriävästä kiinnostuksesta ja tarpeesta pohjoismaiseen yhteistyöhön. Kiasma vaikuttaa edelleen kiinnostavan monin tavoin ja sen asiantuntemukseen luotetaan.

Yleisölle näkyvämpi osa Kiasman kansainvälisestä toiminnasta on erityyppiset puhetilaisuudet, jotka toteutetaan useimmiten yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Kevätkaudella 2012 näissä tilaisuuksissa keskustellaan mm. taiteen välittämisestä sekä nykytaiteen roolista osana nopeasti muuttuvaa maailmanpolitiikkaa. Nykytaiteen ajankohtaisimpien vaikuttajahahmojen puheenvuoroja tullaan kuulemaan livenä Kiasmassa kevään mittaan Helsingin kansainvälisen taiteilijaohjelman HIAPin organisoimissa yleisötilaisuuksissa. Helsinkiin saapuvat puhumaan mm. tänä vuonna järjestettävien Manifesta-biennaalin ja Kasselin documentan edustajia sekä eurooppalaisten nykytaiteen museoiden johtajia. Nykytaide, sen näyttelyinstituutiot ja niiden tehtävät, olemassaolo ja tulevaisuus ovat kuuman keskustelun kohteena monissa Euroopan maissa. Tässäkin suhteessa Kiasman toiminta ja asema nykytaiteen kentällä asettuu reaaliajassa laajempaan kansainväliseen yhteyteen.

Kiasmalaiset ovat myös itse aktiivisesti liikekannalla ja toimivat alan ammattilaiskentillä. Museon edustajia kutsutaan vuosittain osallistumaan erilaisiin alan tapahtumiin puhumaan, kuratoimaan, jyryttämään tai palkintoraateihin. Verkostoitumista voi harjoittaa myös museoalan kansainvälisen järjestötoiminnan puitteissa. Monilla taidemuseon erikoisammattiryhmillä on lisäksi oman alansa asiantuntijaverkostot ja vuosittaiset konferenssinsa, joihin Kiasmassa toimivat konservaattorit ja taidelogistikko säännöllisesti osallistuvat.

Käytännössä kansainvälinen yhteistyö todentuu ja tulee näkyväksi taidemuseon näyttely- ja kokoelmatoiminnassa. Lähitulevaisuudessa Kiasma tekee yhteistyötä mm. Tukholman Moderna museetin ja itävaltalaisen Thyssen-Bornemisza Art Contemporaryn, samoin kuin lukuisten eurooppalaisten gallerioiden kanssa. Yksi museoiden vakiintuneisiin kansainvälisiin yhteistyömuotoihin kuuluu taideteosten lainaamiset näyttelyihin. Teosten saaminen lainaksi ei kuitenkaan ole koskaan itsestäänselvyys. Siihen vaikuttaa näyttelyä suunnittelevan museon tunnettuus ja luotettava maine. Vastaavasti Kiasman hallussa kokoelmissa olevat teokset liikkuvat ahkerasti lainoina eri näyttelyissä myös Suomen ulkopuolella. Kyse ei ole pelkästään suomalaisen nykytaiteen liikkuvuudesta, vaan usein lainaksi pyydetään myös Kiasman kokoelmissa olevien ulkomaisten taiteilijoiden teoksia. Viime vuonna saattoi mm. Lontoossa ihailla laajassa Frank Stellan näyttelyssä Kiasman kokoelmista lainattua maalausta ja Wienin Kunsthistorisches Museumissa monumentaalista Jan Fabren piirustusta.

Aito kansainvälisyys syntyy nykytaiteenkin maailmassa konkreettisen yhteistyön kautta. Vastavuoroisuus toimii parhaiten resursseiltaan, arvoiltaan ja tavoitteiltaan tasapainossa olevien toimijoiden välillä. Uskottavaa roolia tai vetovoimaa kansainvälisellä taidemuseokentällä ei voi ostaa, vaan se syntyy pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella työllä, josta suurin osa on kulissien takana tapahtuvaa arkista puurtamista – sitä jäävuoren huipun pinnan yllä pitelemistä.

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

Kategoria(t): Kansainvälistä, Kiasma. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.