Aasian biennaalisyksy

Taas on se joka toinen vuosi, kun Aasian eri maissa avataan suuria biennaalinäyttelyitä. Alun perin paikallisina tapahtumina aloittaneet biennaalit Koreassa, Kiinassa ja Taiwanissa ovat muuttuneet vuosien saatossa kansainvälisiksi. Siitä kertoo myös se, että useimmiten biennaalin taiteelliseksi johtajaksi tai kuraattoriksi kutsutaan alan asiantuntija Aasian ulkopuolelta. Tiheään asutuissa maissa biennaalien kävijämäärät mitataan sadoissa tuhansissa. Huippuvuosina määrä ylittää miljoonan.

Roger Hiorns, Untitled, 2011, sotilaslentokoneen moottori, tuli ja nuorukainen.  ©Corvi-Mora, London, Luhring Augustine, New York, Annet Gelink, Amsterdam. ©Photo: Roger Hiorns. Courtesy of the artist and Taipei Biennial 2014.

Roger Hiorns, Untitled, 2011, sotilaslentokoneen moottori, tuli ja nuorukainen. ©Corvi-Mora, London, Luhring Augustine, New York, Annet Gelink, Amsterdam. ©Photo: Roger Hiorns. Courtesy of the artist and Taipei Biennial 2014.

Etelä-Koreassa avataan syyskuussa kolme eri biennaalia: Soulissa, Gwangjussa ja Busanissa. Mediataiteen biennaalin Mediacity Seoulin (2.9.-23.11.) on koonnut poikkeuksellisesti paikallinen elokuvantekijä Park Chan-kyong. Hän on nimennyt kuratoimansa kokonaisuuden kolmella avainsanalla Ghosts, Spies, and Grandmothers. Haamut viittaavat historian unohtamiin henkisiin perinteisiin, jotka nyt tuodaan esiin nykytaiteilijoiden teoksissa. Vakooja-teema liittyy Aasiassa koettuun kolonialismiin sekä yhteiskunnalliseen aktivismiin ja poliittisiin muutoksiin. Isoäiti edustaa tässä yhteydessä elossa olevia silminnäkijöitä edellä mainittuihin historiallisiin ja henkisiin muutoksiin.

Kymmenes Gwangjun biennaali on esillä 5.9.-9.11. Sen taiteellisena johtajan toimii Jessica Morgan, yksi Lontoon Tate Galleryn kuraattoreista. Talking Heads -bändin biisistä lainattu nimi Burning Down the House käsittelee tulta, palamisen ja muutosten prosesseja, tuhoa ja uusiutumista. Mukaan on kutsuttu 105 taiteilijaa 36 eri maasta. Biennaali tuottaa 35 uutta komissioteosta.

Busanin biennaali järjestetään 20.9.-22.11. Sen päänäyttelyn taiteellinen johtaja on Olivier Kaeppelin, ranskalainen taidekriitikko ja Fondation Maeghtin johtaja. Nimeksi on annettu biennaalinäyttelyyn sopivan laveasti Inhabiting the World. Ajatuksena on jatkuvaa kriisiä – taloudellista, ekologista, geopoliittista, eksistentialistista – potevan maailman kuvaaminen. Lisäksi Busanissa nähdään omana kokonaisuutena erityisnäyttely Asian Curatorial, jonka kokoavat nuoret aasialaiskuraattorit.

Taiwanissa yhdeksäs Taipein biennaali on avoinna 13.9.-4.1. Sen kuraattoriksi on kutsuttu ranskalainen Nicolas Bourriaud, jonka kokoama näyttely The Great Acceleration käsittelee taiteen globaalia, verkostoitunutta ekosysteemiä – ihmisten, eläinten, kasvien, koneiden, tuotteiden ja esineiden liittoa.

Taiwanin vastarannalla Kiinassa nähdään puolestaan 25.10.-25.1. jo kymmenes Shanghain biennaali. Sen pääkuraattorina toimii saksalainen Anselm Franke, joka on Berliinin Haus der Kulturen der Weltin kuvataiteesta ja elokuvasta vastaava kuraattori. Frankella on jo aiempaakin biennaalikokemusta, hän nimittäin kuratoi vuoden 2012 Taipein biennaalin.

Erik van Lieshoutin teos Manifesta 10 –biennaalissa. Kuva: Kati Kivinen.

Erik van Lieshoutin teos Manifesta 10 –biennaalissa. Kuva: Kati Kivinen.

Meitä lähinnä, Pietarissa, on käynnissä vielä lokakuun loppuun asti eurooppalainen, joka kerta eri kaupunkiin toteutettu biennaali Manifesta 10. Pääosin Eremitaasin eri tiloihin sijoitettujen teosten joukossa on sympaattinen, hollantilaisen Erik Van Lieshoutin tunneli-installaatio The Basement, joka kertoo museon kellarissa rottapoliiseina toimivien kissojen ja heitä hoitavien rouvien elämästä. Teos tekee näkyväksi tärkeää työtä tekevät museon asukit.

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

Kategoria(t): Kansainvälistä Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.