Kiasman 15. vuosi

M.A. Numminen Erkki Kurenniemen ja Mika Taanilan näyttelyitä avaamassa 30.10.2013. Kuva: VTM/KKA. Petri Virtanen.

M.A. Numminen Erkki Kurenniemen ja Mika Taanilan näyttelyitä avaamassa 30.10.2013. Kuva: VTM/KKA. Petri Virtanen.

Viime vuonna Kiasman ohjelmiston yhtenä punaisena lankana on ollut mediataiteen eri ilmaisumuotojen esittelyt. Eija-Liisa Ahtilan vaikuttava yksityisnäyttely toteutettiin yhteistyönä Moderna museetin kanssa. Näyttelyssä mukana ollut teos ”Marian ilmestys” saatiin hankittua kokoelmiin Kiasman tukisäätiön avustuksella. Samaan aikaan esillä ollut, legendaarisen filmintekijän Jonas Mekasin elokuvasarja 1960-luvulta vaikutti yllättävän tuoreelta vielä nykymediaan tottunein silmin. Erityinen ilo oli saada itse 90-vuotias, yhä työtään aktiivisesti jatkava tekijä Kiasmaan tapaamaan yleisöä Kiasma-teatterissa syyskuussa järjestetyssä puhetilaisuudessa.

Newyorkilainen avantgardetaide oli hyvin esillä Suomessa kuluneen vuoden aikana, kun Mekasin lähipiiriin kuuluvat taiteilijat Patti Smith, Philip Glass ja Yoko Ono konsertoivat vuoden aikana Helsingissä. Samaan sukupolveen kuuluva taiteilija Vito Acconci esiintyi Kiasmassa multimediatapahtumassa marraskuussa yhdessä nuoren suomalaisen säveltäjän Sasu Ripatin kanssa. Ripatti, taiteilijanimeltään Vladislav Delay, toteutti myös ääniteokset Kiasman WC-tiloihin.

Mika Taanila & Circle Kiasma-teatterissa 22.11.2013. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen.

Mika Taanila & Circle Kiasma-teatterissa 22.11.2013. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen.

Mediataiteen eri sukupolvia vuoden ohjelmistossa edustavat myös Erkki Kurenniemi ja Mika Taanila, joiden näyttelyt ovat avoinna vielä maaliskuulle asti. Molemmat näyttelyt, samoin kuin niihin liittynyt, marraskuussa järjestetty Pneuma-festivaali, ovat saaneet myönteisiä arvioita myös kansainvälisissä media-alan julkaisuissa. Festivaalien ohjelmaan kuului Kiasma-teatterissa järjestetty Mika Taanilan ja Circlen visuaalinen konsertti, joka oli unohtumaton elämys. Yhteiseen kokemukseen perustuvat live-ohjelmat puheenvuoroista musiikkiin, tanssiin ja muihin esityksiin  muodostavat Kiasman ohjelmistossa – ja nykytaiteessa yleensä – olennaisen osan.

Prosessiin perustuvaa tekemisen tapaa ja katoavaa taidetta edustivat Marja Kanervon materiaaliset ja tilalliset teokset, jotka saivat hyvän parin romanialaisen Dan Perjovschin kantaaottavista seinäpiirustuksista. Suosittu Perjovschi palasi Suomeen melkein saman tien: hänen ja Lia-puolison yhteisnäyttely on esillä Pietarsaaren Galleri Grossa 12. tammikuuta saakka. Kanervo käytti näyttelyssään ”Esiinkatoavaa” Kiasman hulppeaa viidennen kerroksen tilaa rohkeasti, samalla tyhjentäen ja täyttäen sen seinäpintoihin hangattujen tekstien avulla. Mukana oli myös yleisön tekemien ehdotusten perusteella toteutettu seinämaalaus Panoraama-tilassa.

Kokoelmanostoja ovat edustaneet kuluneena vuonna Jouko Lehtolan valokuvista koottu näyttely ”Viattomuuden aika” sekä vielä jatkava, 15-vuotiasta museota juhlistava kokoelmanäyttely ”Kiasma Hits”. Siinä suosikkien suosikeiksi näyttävät nousseen Ken Feingoldin puhuva pää, Jacob Dahlgrenin raitanauhainstallaatio ja aina yhtä vaikuttava Kimmo Schroderuksen pitkäraajainen veistos ”Laajentuja”. Uusia tuulia kokoelmatoiminnassa edusti puolalaiselta taiteilijalta Miroslaw Balkalta tilattu tilateos, johon voi tutustua konkreettisesti omin käsin Kiasmassa 19. tammikuuta saakka. Merkittävä tapahtuma kokoelmien kannalta oli taiteilija Markus Heikkerön tekemä lahjoitus, joka sisälsi 100 hänen teostaan 1960-luvulta tähän päivään. Lisäksi uushankintoja kokoelmiin tehtiin vuoden aikana 87 teoksen verran, pääosin suomalaisilta taiteilijoilta.

Vuoden aikana on Nykytaiteen museon julkaisusarjassa ilmestynyt neljä uutta taidekirjaa. ”Kiasma Hits” –julkaisuun sisältyy kätevä nykytaiteen sanasto, johon voi tutustua myös Kiasman verkkosivuilla. Muita uusi julkaisuja tehtiin Eija-Liisa Ahtilan, Marja Kanervon ja Mika Taanilan tuotannosta. Erkki Kureniemen näyttelyyn liittyen kattavaa materiaalia toimitti verkkoon Kuvataiteen keskusarkisto: http://www.lahteilla.fi/kurenniemi/

Maaliskuussa Kiasmassa järjestettiin ensimmäisen kerran erityinen ohjelmallinen tapahtuma kansainvälisen naisten päivän kunniaksi. Muihin suosittuihin yleisötapahtumiin kuului viime vuoden alussa järjestetty Wikimaraton sekä yhteistyöprojektina elokuussa järjestetty koululaisten taideretki. Se tarjosi lähes 3000:lle toisen kouluvuotensa aloittavalle helsinkiläiselle konsertin Musiikkitalossa ja tapahtumallisen kierroksen Kiasmassa. Elokuussa URB-festivaalin ohjelmistossa näkyvimmän huomion sai Baanan varrelle noussut katutaiteen seinä ”Kiasma Wall”.

Heimo-projektin Roskatron-tapahtumassa siivottiin kaupunkia Helsingin keskustassa.

Heimo-projektin Roskatron-tapahtumassa siivottiin kaupunkia Helsingin keskustassa.

Yleisötyön saralla vuoden 2013 kunnianhimoisin ja haastavin hanke on yhteistötaideprojekti ”Heimo”. Se on tarjonnut nuorille mahdollisuuden vaikuttaa omaan ympäristöönsä, korjata sen epäkohtia. Projektin puitteissa on lähetetty seitsemän nykytaiteilijaa eri puolille Suomea – Lappeenranta, Outokumpu, Lahti, Turku, Kemi, Helsinki – toteuttamaan nettihaun tuloksena valittuja nuorten ehdotuksia. Opetusministeriön tukema hanke jatkaa Kiasman aikaisempaa valtakunnallista toimintaa. Heimolaiset kokoontuivat Kiasmassa 15. joulukuuta, Heimon nimipäivänä esittelemään projektin tuloksia.

Kiasman kaikkien aikojen nuorimmat kuraattorit ovat tehneet työtään tänä vuonna, kun Vironniemen päiväkodin lapset tekivät taideraadissa omia teosvalintoja kokoelmateoksista. Valintojen tulos tullaan näkemään Kiasmassa osana ”Kiasma Hits” -näyttelyn vaihtuvia osia tämän vuoden puolella.

Kuva: VTM/KKA Petri Virtanen

Kuva: VTM/KKA Petri Virtanen

Kiasman arjessa on paljon aktiivista ja pitkäjänteistä toimintaa, joka ei välttämättä näy ulospäin tai saa mediahuomiota. Esimerkiksi vuoden aikana niin vauvoille, lapsille, aikuisille kuin erityisryhmillekin suunnattuihin työpajoihin osallistui Kiasmassa kaiken kaikkiaan yli 3000 henkeä. Tapahtumapäivät mukaan lukien määrä moninkertaistuu.

Vuoden puheenaiheisiin kulttuurin saralla on kuulunut Helsinkiin ehdotetut uudet museohankkeet. Se kertoo siitä, että taide ja kulttuuri sekä erityisesti uusi arkkitehtuuri kaupungin vetovoimatekijöinä kiinnostavat.  Tulevaisuus näyttää, mitkä suunnitelmat toteutetaan ja mitkä jäävät haaveeksi. Paras tapa ilmaista mielipiteensä jo olemassa olevien museoiden puolesta on käydä niissä. Jokainen museokäynti on kannanotto taiteen ja kulttuurin puolesta, vaikuttamisen paikka. Näyttelykäynnin yhteydessä Kiasmassa on myös monin eri kanavin mahdollista antaa palautetta, jota seuramme kiinnostuneina. Kiitos vuodesta 2013 kaikille teille, jotka kävitte Kiasmassa ja tervetuloa uudelleen alkaneena vuonna – myös kaikki uudet taiteen ja museoiden ystävät!

Pirkko Siitari
Museonjohtaja

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.