Kohti vuotta 2014

Vuoden vaihteeseen kuuluvat pohdinnat ja ennustukset tulevasta. Tulevaisuuden visioita utopioista todellisuuteen taiteen keinoin tarjotaan Mika Taanilan ja Erkki Kurenniemen näyttelyissä Kiasmassa 2. maaliskuuta asti.

Kuva: Jussi Eerola, Kinotar Oy

Kuva: Jussi Eerola, Kinotar Oy

Mika Taanilan (s. 1965) näyttelyn ”Aikakoneita” keskeinen teos on Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen reaktorin rakennusvaiheista kertova videotriptyykki ”Suomen sähköisin kunta”. Nimi on lainattu Eurajoen kunnan aiemmin käyttämästä sloganista, joka on nykyään muodossa ”Energistä elämää”. Kunnan tiedotteessa kerrotaan, että Eurajoella tuotetaan enemmän sähköä kuin missään muussa Suomen kunnassa ja että juuri paikallinen lääkäri, Samuel Roos, keksi suomen kieleen uudissanaksi ”sähkö” jo vuonna 1845. Myös sana ”lämpömittari” on hänen keksintöjään.

Taanilan videoteoksessa on latautunutta energiaa sen seuratessa ilman kommenttiraitaa voimalan rakennusvaiheita, ympäristön ja työntekijöiden säteilymittauksia sekä maaseudun arkielämää. Kolmen rinnakkaisen kuvan käyttö tarjoaa mahdollisuudet näyttävään visuaalisen kerrontaan ja jännitteisiin rinnastuksiin.

Olkiluodon voimalan valmistuminen on viivästynyt: sen piti olla käytössä jo vuonna 2009, mutta nyt uudeksi tavoitteeksi on asetettu vuosi 2016. On arvioitu, että valmistuessaan siitä tulee yksi maailman kalleimmista rakennuksista 8 miljardiin euroon yltävine kuluineen. Ennätys sekin.

Kuva: VTM/KKA Petri Virtanen

Kuva: VTM/KKA Petri Virtanen

Taanila on luonut Kiasman Panoraama-tilaan uuden tilateoksen, joka näkyy myös ulospäin Musiikkitalon suuntaan, parhaiten talvi-illan hämärtyessä. Mustavalkoisella filmillä on vanhaa tieteellistä tutkimusaineistoa yliopiston fonetiikan laitokselta. Sisällä voi keskittyä kaupunkimaisemien ihailun ohessa teoksen kokeelliseen äänimaisemaan.

Kuva: VTM/KKA Pirje Mykkänen

Kuva: VTM/KKA Pirje Mykkänen

Erkki Kurenniemen (s. 1941) elämäntyötä esittelevässä näyttelyssä ”Kohti vuotta 2048”on elektronisten soittimien ja arkistomateriaalin ohella esillä valikoima hänen maalauksiaan 1970-luvulta. Hän maalasi lähinnä omaksi ilokseen ja kokeili kuvantekoa eri tyylilajeissa. Mukana on omakuvia ja muotokuvia läheisistä sekä eroottisia aiheita. Moni maalaus on tehty valokuvan pohjalta. Näyttelyitä Kurenniemi ei ole maalauksistaan pitänyt ja Kiasmankin näyttelyssä ne ovat osana arkistomateriaalia osoituksena hänen kiinnostuksen aiheidensa laaja-alaisuudesta ja luovasta uteliaisuudesta.

Myös Kurenniemen näyttely jatkuu ulkotiloihin. Kiasman sisääntulon katoksessa soi Kurenniemen säveltämää musiikkia vuodelta 1970 ja Mannerheimintien puoleisella julkisivulla on näyttelyn arkkitehtina toimineen Jussi Ukkosen suunnittelema valoteos. Loisteputkista rakennettu kuvio koostuu yksittäisten valoviivojen ja valoviivaparien muodostamista merkeistä, jotka kuvaavat ykkösiä ja nollia binäärijärjestelmässä. Kuvioaiheena on binäärimuotoon muutetut kirjaimet EK, eli Erkki Kurenniemi. Näyttelysaleissa Kurenniemen nimi on puolestaan ilmaistu tilaa jakavissa seinäkkeissä tietotekniikan kehityksen alkuvaiheisiin kuuluneiden reikäkorttien avulla.

Kuva: VTM/KKA Petri Virtanen

Kuva: VTM/KKA Petri Virtanen

Hyvän johdannon Kurenniemen maailmasta ja ajattelusta saa Kiasman 4. kerroksessa esitettävästä Mika Taanilan lyhytelokuvasta “Tulevaisuus ei ole entisensä”. 1960-luvulta lähtien Kurenniemi on esittänyt visioita nyttemmin monista toteutuneista tietotekniikan innovaatioista.  Elokuvassa Kurenniemi pohtii mm. onko ihmisen ja koneen sulautuminen mahdollista – vai onko se jo tapahtunut? Tätä voi miettiä myös seuratessa pitkäkaulaisten nostokurkien nopeutettua mekaanista balettia Taanilan Olkiluoto-videossa.

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.