Rahan liikkeitä Guggenheimista Guggenheimiin

Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti Guggenheim-laskelmien realistisuudesta, on esitetty arvioita, vertailulukuja ja otettu kantaa. On upeaa, että museoiden rahoitusmalleja ja kulurakennetta avataan näin laajasti julkisuudessa ja että niistä keskustellaan. Pari kysymystä on kuitenkin mielestäni vielä vastaamatta, ja esitänkin ne nyt.

Uudessa ehdotuksessa Guggenheim suunnittelee toteuttavansa Helsingissä 2-3 laajempaa ja 3-5 suppeampaa näyttelyä Kiasmaa vastaavan kokoiseen näyttelytilaan. Näyttelykustannuksiin on varattu 5 miljoonaa euroa. Kiasman toimintamääräraha, jolla se tuottaa ohjelmistot (näyttelyt, esitykset ja tapahtumat) on 500 000 euroa. Ja vaikka näyttelybudjeteissa on kasvattamisen varaa, ja isommalla budjetilla saadaan enemmän aikaan, tuntuu Guggenheimin ilmoittama summa aika suurelta.

Yksi selitys suurelle summalle ovat kansainvälisistä kiertonäyttelyistä maksettavat näyttelymaksut, feet, jotka saattavat nousta satoihin tuhansiin euroihin. Tarkoittaako tämä sitä, että kun Guggenheim lupaa hyödyntää museoverkostoaan tuomalla Helsinkiin näyttelyitä muista museoistaan, osa näyttelyihin varatusta rahasta siirtyy näyttelymaksuina säätiölle? Silloin säätiön saamat tulot sisältävät paitsi hallinto- ja lisenssimaksut, myös säätiölle maksettavat näyttelymaksut.

Toinen kysymykseni koskee ilmaiskävijöiden suhteellista osuutta. Me, jotka museoissa Suomessa työskentelemme, tiedämme että ilmaiskävijöiden määrä lähentelee 40 % kaikista kävijöistä. Suuri osa heistä koostuu alle 18-vuotiaista, jotka pääsevät lähes jokaiseen museoon ilmaiseksi. Guggenheim Helsingin tulosarviossa ilmaiskävijöiden määrä on huomattavasti pienempi, vain 20 % kaikista kävijöistä.

Mikä siis saa suhteessa suuremman osan kävijöistä maksamaan vierailunsa Guggenheimissa? Löytyykö vastaus hinnoittelupolitiikasta? New Yorkin Guggenheim-museoon pääsevät ilmaiseksi ainoastaan 12-vuotiaat ja sitä nuoremmat lapset. 13-17-vuotiaat maksavat museokäynnistään.

Alle 18-vuotiaiden sisäänpääsyn ilmaisuudella museot tukevat suomalaista taidekasvatusta, josta ollaan viime vuosina karsittu. Koululaisryhmille sisäänpääsyn maksuttomuus on elintärkeää, kuten on taiteeseen ja omaan kulttuurin tutustuminenkin. Aikuisuutta edeltävät vuodet ovat keskeisiä identiteetin muodostumisen kannalta. Nopeiden voittojen sijaan museoiden yhteiskuntavastuuseen kuuluu myös pitkäjänteinen kulttuurikasvatus, jonka tulokset kerätään aivan muualla kuin museoiden kassoilla.

Pirkko Siitari
Museonjohtaja

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta kohteessa Rahan liikkeitä Guggenheimista Guggenheimiin

  1. Ari Wiseman sanoo:

    Viimeisimmässä blogikirjoituksessaan Kiasman johtaja Pirkko Siitari nosti esiin kaksi keskeistä kysymystä liittyen Guggenheim Helsinki -museon uudistetun ehdotuksen talousmalliin.

    Guggenheim Helsinki -museon suunniteltu näyttelyohjelmisto sisältäisi arviolta 2-3 suurta kansainvälistä näyttelyä sekä 3-5 suppeampaa näyttelyä vuodessa. Näistä noin kolmasosan tuottaisi Guggenheim Helsinki, noin kolmasosa olisi kiertonäyttelyitä muista Guggenheim -museoista ja noin kolmasosa olisi yhteistyönäyttelyitä, jotka toteutettaisiin maailman muiden museoiden ja taideorganisaatioiden kanssa. Ehdotettu vuotuinen näyttelybudjetti – 5 miljoonaa euroa – sisältää näiden näyttelyiden rahoituksen lisäksi museon pedagogisen ohjelman, täydentävän ohjelman, tapahtumat ja muut tuotannot jotka täydentävät näyttelyohjelmistoa. On tärkeää huomioida, että kansainvälisten näyttelyiden koko vaatii riittävän rahoituksen esimerkiksi kuljetuksille, tuotannolle ja konservoinnille. Lisäksi ehdotettu näyttelybudjetti sisältää rahoituksen esimerkiksi taideteosten komissiointiin sekä näyttelyistä tehtäviin teoshankintoihin Guggenheim Helsinki -museon kokoelmiin.

    Siitarin mukaan osa näyttelybudjetista menisi Guggenheim -säätiön sisäisesti kiertonäyttelyistä maksettaviin näyttelymaksuihin. Näin asia ei ole. Guggenheim -museoissa tuotetut näyttelyt, jotka kiertävät muissa Guggenheim verkoston museoissa eivät sisällä näyttelymaksua. Yksi Guggenheim museokokonaisuuden vahvuuksista on nimenomaan kyky jakaa ja yhteistuottaa kansainväliseen tietotaitoon ja näkemykseen perustuvia näyttelyitä verkoston museoiden kesken.

    Siitarin toinen kysymys liittyy ilmaiskävijöiden suhteelliseen osuuteen. Uudistetussa Guggenheim Helsinki ehdotuksessa ilmaiskävijöiden osuus on 20 prosenttia. Siitari kirjoittaa, että Suomen nykyisissä museoissa ilmaiskävijöiden osuus lähentelee 40 prosenttia. Uudistetussa ehdotuksessa on otettu huomioon, että noin puolet museon kävijöistä on arvioitu olevan turisteja ja matkailijoita. Ehdotetussa mallissa vain 40 prosenttia kävijöistä maksaisi täyden museolipun hinnan. Noin 40 prosenttia maksaisi alennetun hinnan ja noin 20 prosenttia kävijöistä olisi ilmaiskävijöitä. Alennetun hinnan maksaisivat esimerkiksi lapset, nuoret, opiskelijat ja eläkeläiset. Lapset ja nuoret, jotka tulisivat museoon luokkaretkillä eivät maksaisi mitään ja tämän on arvioitu olevan tuo noin 20 prosenttia, ilmaiskävijöiden osuus. Guggenheim Helsingin, kuten muidenkin Guggenheim -museoiden, yksi keskeinen painopiste tulisi olemaan pedagoginen työ.

    Ari Wiseman, varajohtaja, Solomon R. Guggenheim säätiö

    • Kiitos, Ari Wiseman, kommentistasi, ja siitä että olette pitäneet lupauksenne keskustelusta museohankkeenne ympärillä. Laadukas keskustelu todellakin edellyttää avoimuutta ja faktoja, kriittiset kysymykset hyvin argumentoituja vastauksia. Näin voimme vähitellen jokainen muodostaa perustellun, tietoon nojaavan käsityksemme museohankkeesta.

      Vastauksesi Guggenheim Helsingin suunnitellusta toimintabudjetista oli hyvin selventävä, kiitos siitä. Kun näyttelybudjettiin liittää kokoelmiin ostettavien teosten hinnan, summa voisi olla jopa kymmenkertainen. Karrikoituna esimerkkinä voisi olla, jos museossa järjestettäisiin esimerkiksi Pablo Picasson näyttely, ja siitä hankittaisiin kokoelmiin teos, kasvaisivat näyttelykustannukset huimasti.

      Tässä valossa kiinnostavaa on, miten paljon hankinnoista kohdistuisi suomalaiseen taiteeseen. Pystyttekö avaamaan hieman myös tätä puolta budjetistanne?

      Kiitos tarkentavasta vastauksestasi myös koskien alle 18-vuotiaiden museokäyntien hinnoittelua, mikä tulee poikkeamaan monen muun suomalaisen taidemuseon vakiintuneesta käytännöstä, jossa alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi museoihin.

      Pirkko Siitari

  2. Ari Wiseman sanoo:

    Museoiden kokoelmahankintabudjetteihin liittyy aina rajauksia. Kaikki hankinnat Guggenheim Helsinki -museon näyttelyihin olisivat tarkkaan harkittuja päätöksiä: hankinnat peilaisivat aina museon toimintaa ja sisältöjä. Myös esimerkiksi taiteilijaresidenssiohjelman ja komissioiden kautta hankittaisiin kokoelmaan teoksia samojen periaatteiden mukaisesti. Museolla ei siis olisi erikseen suomalaisen taiteen hankkimiseen kiintiötä tai ennakolta sovittua prosenttiosuutta. Nykyisin monet suomalaiset organisaatiot – esimerkiksi Kiasma ja Helsingin taidemuseo – tekevät vakuuttavaa työtä suomalaisen taiteen kokoelmien kartuttamisessa. Guggenheim Helsinki -museon hankinnoista päättäisi tulevaisuudessa hankintakomitea, jossa olisi vahva suomalainen edustus.

    Ari Wiseman, varajohtaja, Solomon R. Guggenheim säätiö