Ääniopastusten uudet tuulet

Kiasman äänioppaan voi avata myös QR-koodilla. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Kiasman äänioppaan voi avata myös QR-koodilla. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Kiasma on vastikään julkaissut uuden äänioppaan, joka toimii teknisesti ajantasaisissa älypuhelimissa. Tätä mobiiliopasta on näin ollen mahdollista käyttää tutulla päätelaitteella, ilman erillisiä tiskiltä lainattavia laitteita. Vaihtoehtoisesti oppaan sisältöjä voi hyödyntää ihan tavallisella tietokoneella vaikkapa kotisohvalta käsin.

Koska lähtökohdaksi on otettu älypuhelimet käyttöjärjestelmästä riippumatta, on toteutus tehty selainpohjaiseksi. Käyttäjän ei tarvitse siis ladata erillistä sovellusta, vaan osoitteen kirjoittaminen nettiselaimeen riittää. Vaihtoehtoisesti opastuksen sisältävän osoitteen voi avata näyttelytiloista ja käytäviltä löytyvillä QR-koodeilla.

Mobiiliopas on ensimmäisessä vaiheessa keskittynyt arkkitehtuurin esittelyyn Kiasmassa ja sen liepeillä. Syksyllä avautuvaan Kiasma Hits -kokoelmanäyttelyyn opasta laajennetaan näyttelysisällöillä. Ääniopasta myös kehitetään kesän aikana kertyvän palautteen pohjalta, sillä käyttäjälähtöisessä ajattelumallissa julkaiseminen ei ole työn päätepiste.

Janne Heinonen
Verkkomediasuunnittelija

Kiasman ääniopas on toteutettu yhteistyössä Helsingin Tarinaseikkailut oy:n kanssa

Kynä käteen Kiasmassa

Kiasman Panoraama-tila

Kiasman Panoraama-tila. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Marja Kanervon näyttelyssä Kiasmassa on vielä yksi vaiheessa oleva teos. Voit vaikuttaa sen loppuunsaattamiseen piirtämällä ehdotuksesi paikan päällä, viidennen kerroksen Panoraama-tilassa, josta avautuu huikeat näkymät kaupungin kesää elävään ytimeen.

Ehdotuksen voi käydä piirtämässä lyijykynällä ruudulliselle mittakaavapaperille näyttelykäynnin yhteydessä, aina 23. kesäkuuta saakka. Kaikki tarvittavat välineen löytyvät paikan päältä.

Kiasma Kansalaistorin suunnalta

Kiasma Kansalaistorin suunnalta. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Prosessiteoksen ideana on pyytää yleisöltä ehdotus siitä, mitä Panoraaman seinään pitäisi maalaten kirjoittaa, minkälaisen viestin pitäisi näkyä myös ulospäin Musiikkitalon ja Eduskunnan suuntaan?

Marja Kanervo tulee toteuttamaan valitsemansa ehdotuksen tilan seinään maalaamalla juhannuksen jälkeen. Työn kesto riippuu valitusta aiheesta: osa tähän menneissä piirretyistä ehdotuksista kattaa koko kakkuviipaleenmuotoisen seinän, osassa on vain yksi merkki.

Kaikki tähän mennessä jätetyt ideat ovat nähtävissä Panoraama-tilassa.

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

Karvasta taidetta

Marja Kanervo, yksityiskohta teoksesta Nimetön, 2013. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Marja Kanervo, yksityiskohta teoksesta Nimetön, 2013. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Marja Kanervon näyttelyssä Kiasmassa on mukana monenlaisista materiaaleista toteutettuja teoksia. Yksi niistä on hiukset, joita taiteilija on saanut helsinkiläisistä kampaamoista. Tästä monenlaisilla tunteilla ja historioilla ladatusta materiaalista taiteilija on kutonut peitteitä ja tyynyjä. Hiuslisäkkeitä ja parturin irtisaksimia rastoja on esillä myös vitriineissä ja leikattujen hiusten leijuntaa on käytetty myös videoteoksen aiheena.

Kanervo on käyttänyt irtohiuksia myös innovatiivisella tavalla sideaineena betonivalutöissään. Kaukaa katsoen sileäpintaiset kiiltävät levyt vaikuttavat arvokkaalta kivilajituotteelta. Nämä ”hiusmarmorit” on näyttelyssä asennettu seinäpinnoiksi ja laverien pohjalevyiksi. Yksityiskohta sävykkäästä pinnasta toistuu myös graafikko Petri Summasen suunnitteleman näyttelykirjan kannessa. Kirja sisältää mm. Kiasman intendentin, FT Marja Sakarin artikkelin, jossa käsitellään hiuksiin eri aikoina ja eri teorioissa liitettyjä kulttuurisia merkityksiä.

Nandipha Mntambo, Quiet Acts of Affection XII, 2012, lehmänkarva Fabriano-paperille, 116.5 x 159 cm. © Copyright 2012, STEVENSON.

Nandipha Mntambo, Quiet Acts of Affection XII, 2012.© Copyright 2012, STEVENSON.

Eloperäisten materiaalien käyttö nykytaiteessa löytää aina uusia käyttömahdollisuuksia. Ars 11 –näyttelyssä Kiasmassa swazimaalainen Nandipha Mntambo esitteli tilateoksia, joiden materiaalina hän oli käyttänyt lehmän nahkoja ja häntiä: vaaleista nahoista syntyi naissoturien armeija, ruskeasävyisistä hännistä tuoksuva maja. Nyt Mntambo, jonka ensimmäinen yksityisnäyttely Euroopassa on juuri esillä Tukholmassa, on uusissa teoksissaan hyödyntänyt lehmästä myös pitkät häntäkarvat. Niistä taiteilija on sommitellut lennokkaita, ensi näkemältä piirustuksilta vaikuttavia graafisia teoksia.

Marja Kanervo, yksityiskohta teoksesta Ryijy, 1992/2013. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Marja Kanervo, yksityiskohta teoksesta Ryijy, 1992/2013.
Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Marja Kanervon näyttelyssä eri piirtämisen tapoja edustavat viidennen kerroksen ison salin seiniin maalipintaa hiomalla synnytetyt tekstit samoin kuin Ryijy-teoksessa öljyllä voidellut höyhenet, joissa piirtämisestä vastaa painovoima: tuloksena on sävykäs sarja pystysuoria, eriaikaisia valumajälkiä.  Aika on yksi teoksen tekijä, myös siinä mielessä, että öljyhöyhenten ensimmäinen versio toteutettiin jo 21 vuotta sitten osaksi Vuoden taiteilija -näyttelyä. Tuoreessa näyttelykirjassa FT Hanna Johansson käy läpi Kanervon tuotannon eri vaiheita 1980-luvulta tähän päivään.

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

 

Marja Kanervon näyttely Esiinkatoavaa Kiasmassa 29.9. saakka. Näyttelykirja saatavilla Kiasmasta tai verkkokaupasta.

Nandipha Mntambon näyttely Andréhn-Schiptjenko galleriassa 20.6. saakka. Mntambo on mukana myös gallerian osastolla Art Basel –taidemessuilla 13.-16.6.