Miljoonia museoissa

Aina näin keväisin brittiläinen The Art Newspaper julkaisee edellisen vuoden taidenäyttelyiden ja museoiden kävijätilastoja maailmalta. Myös Kiasman viime kesän näyttely ”Camouflage: Nykytaidetta muotoilun maastossa” on mahtunut näille listoille. Se yltää 66.740 kävijällään komeasti samoihin lukemiin kuin esimerkiksi Barcelonan, Rooman, Rotterdamin, Chicagon, Los Angelesin tai Montrealin miljoonakaupunkien vastaavien nykytaiteen instituutioiden järjestämät yksittäiset näyttelyt. Maailman suosituimmat näyttelyt järjestettiin arvattavasti maailman taiteen metropoleissa New Yorkissa, Lontoossa ja Pariisissa. Tosin Kiinan ja Brasilian isoimmat kaupungit ovat museoidensa ja taidekeskustensa miljoonakävijöineen nousemassa samaan kastiin.

Vuosi toisensa jälkeen maailman suosituimman taidemuseon kruunua kantaa Pariisiin Louvre. Monalisavetoisen museon kävijämäärä nousi viime vuonna yli miljoonalla edelliseen vuoteen verrattuna, ollen jo lähellä 10 miljoonaa.  Huimaan kasvuun vaikutti todennäköisesti uuden islamilaisen taiteen siiven avaaminen. Mutta määrällä on hintansa: Louvressa sekä kävijöiden että henkilökunnan taskuilla yhä avoimemmin ja väkivaltaisemmin käyvät varkaat, joista osa on lapsia, ovat kuluvan kevään aikana aiheuttaneet stressaantuneen henkilökunnan vastareaktiona lakkoja ja muita mielenilmaisuja.

Daniel Buren,”Excentrique(s), travail in situ”, 2012, Grand Palais, Pariisi. Yksityiskohta installaatiosta.

Daniel Buren, Excentrique(s), travail in situ, 2012, Grand Palais, Pariisi. Yksityiskohta installaatiosta.

Uudempaa taidetta esittelevistä näyttelypaikoista vuoden 2012 kävijätilaston pohjalta johtopaikoilla ovat Lontoon Tate Modern (5.3 miljoonaa) ja Pariisin Centre Pompidou (3.8 miljoonaa). Suosittu yksittäinen nykytaiteen näyttely Pariisissa viime vuonna oli yli 240.000 kävijää kiinnostanut Daniel Burenin luoma värikäs tilateos. Se jatkoi vuonna 2007 aloitettua julkisen taiteen projektia ”Monumenta”, jonka puitteissa kutsutaan taiteilija kerran vuodessa toteuttamaan teos Grand Palais’n mahtaviin tiloihin. Edellisiä Monumenta-taiteilijoita ovat Anselm Kiefer, Richard Serra, Christian Boltanski ja Anish Kapoor. Burenin teoksen läpikuultavien lasikatosten lomassa järjestettiin myös esityksiä. Uransa alkupuolella kovin rajoitettua visuaalista ilmaisua käyttänyt ranskalaistaiteilija vaikuttaa vanhemmiten rentoutuneen sirkustirehtööriiksi asti. Videodokumentteja esityksistä ja teoksen rakentamisesta katsottavissa osoitteessa: http://www.monumenta.com/fr/taxonomy/term/3

Yksittäisten nykytaiteilijoiden näyttelyt keräsivät katsojia viime vuonna myös muualla päin maailmaa, kuten esimerkiksi Hans Haacke Madridin Reina Sofiassa (673.019), David Hockney Lontoossa Royal Academy of Artsissa (600.989) ja Cindy Sherman New Yorkin Modernin taiteen museossa (605.586). Paraikaa Shermanin valokuvia on muuten nähtävillä ihan naapurissa, Oslon Astrup Fearnley Museetissa 22.9. saakka. Sieltä näyttely ”Untitled Horrors” siirtyy Tukholman Moderna museetiin, 19.10. alkaen. Muita satoja tuhansia kävijöitä vetäneitä valokuvanäyttelyitä viime vuonna edustivat takuuvarmat nimet: Annie Leibovitz (Washington), Herb Ritts (Los Angeles), Helmut Newton (Pariisi), Rineke Dijkstra ja Francesca Woodman (New York).

Joana Vasconcelos, ”Lilicoptère”, 2012. Photo: Luís Vasconcelos © Unidade Infinita Projectos.

Joana Vasconcelos, Lilicoptère, 2012. Photo: Luís Vasconcelos © Unidade Infinita Projectos.

Versaillesin palatsin upeissa puitteissa oli esillä viime vuonna myös nykytaidetta 1.6. miljoonan kävijän iloksi. Yksi Joana Vasconcelosin teoksista oli pinkein strutsinsulin somistettu helikopteri, jolla tämän päivän Marie Antoinette saattaisi matkustaa ostosmatkoilleen Pariisiin. Tuleva kesän Venetsian biennaalissa Vasconcellos edustaa Portugalia. Sinne on luvassa taiteilijalle tyypilliseen ultrakoristeelliseen tyyliin tuunattu, Lissabonista kuljetettava laiva, joka on päällystetty perinteisin portugalilaisin sinivalkoisin kaakelein.

Myös Louvre on antanut tilaa nykytaiteelle. Paraikaa siellä on esillä italialaisen artepoveramestarin Michelangelo Pistoletton näyttely, jossa on mukana hänen peiliteoksia sekä klassisen veistotaiteen kopioita hyödyntäviä installaatioita. Teoksensa Pistoletto on tarkoituksella sijoittanut museon eri kerroksiin, vanhemman taiteen joukkoon yleisön itsensä löydettäväksi.

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

Salat saapuvat Pietariin

Pietarin designviikkoja vietetään tänä vuonna toukokuun viimeisellä viikolla yleisteemalla Design is Free. Samoihin aikoihin kaupungissa on esillä suomalaista designtaidetta suunnittelijakaksikko Companyn – Aamu Song ja Johan Olin – näyttelyssä Borey-taidekeskuksessa 14.5.-1.6. Se on pisimpään toiminnassa olleita pietarilaisgallerioita, joka sijaitsee ydinkeskustassa osoitteessa Liteiny prospekt 58.

Secrets of Russia

Näyttelyssä on esillä uudessa installaatiomuodossa tuotteita Kiasmassa ensi-iltansa vuonna 2012 saaneesta Venäjän salat -mallistosta. Siinä Company soveltaa venäläistä käsityöperinnettä ja dekoratiivisuutta omaperäisiin ideoihinsa. Projekti on jo saanut kansainvälistä huomiota ja näkyvyyttä mm. venäläisen AD-aikakauslehden ja belgialaisen DAMn° -julkaisun sivuilla. Pietarin-näyttelyssä on mukana myös aivan uusimpia designtuotteita, jotka perustuvat Songin ja Olinin taannoisiin Siperian matkoihin.

Hanketta on ollut tukemassa ja toteuttamassa Suomen Pietarin-instituutti. Sen näyttelytiloissa Suomi-talossa, osoitteessa Bolshaja konjushennaja 8, on samaan aikaan esillä versio Companyn varhaisemmasta projektista Suomen salat, jonka ensimmäisiä tuotteita saatiin ihastella näyttelyssä Kiasman Studio K:ssa vuonna 2007. Näyttelyihin liittyy sarja työpajoja ja muita tapahtumia, joissa pietarilaisyleisö pääsee perehtymään syvemmin designin saloihin.

Heti Companyn näyttelyn jälkeen Pietarissa nähdään lisää suomalaista taidetta, kun Marjatta Tapiolan maalauksia tulee esille Venäjän taideakatemian museoon kesäkuun ajaksi.

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

Companyn näyttelyn oheisohjelma

Mestarin kotiinpaluu

Latvian toiseksi suurin kaupunki Daugavpils – suomalaisittain Väinänlinna – sai uuden kulttuurikohteen. Se on omistettu vuosina 1903-1970 eläneelle Marcus Yakovlevich Rothkowitzille, joka jäi historiaan amerikkalaisena taidemaalarina Mark Rothkona. Hän oli vasta 10-vuotias muuttaessaan perheineen Yhdysvaltoihin, missä hän teki koko taiteellisen uransa. Tänä vuonna on siis kulunut 110 vuotta Rothkon syntymästä ja 100 vuotta hänen lähdöstään Latviasta.

Huhtikuun 24. päivänä avattu Daugavpils Mark Rothko Art Centre on saanut pitkäaikaiseen lainaan Rothkon perheeltä kuusi maalausta, jotka ovat nyt esillä 1830-luvulta peräisin olevan linnoituksen asevarastossa. Rakennus on kunnostettu Euroopan Unionin tuella ja se valittiin Latvian vuoden 2012 parhaaksi rakennukseksi restauroitujen kohteiden sarjassa.

Tulevaisuudessa esillä olevia Rothkon teoksia on tarkoitus vaihtaa kolmen vuoden välein. Muissa keskuksen tiloissa on esillä valokuvia ja muuta dokumenttimateriaalia taiteilijan elämästä sekä erityinen hiljaisuuden huone mietiskelyyn. Sen esikuvana on ollut Houstonissa sijaitseva, vuonna 1971 avattu Rothko-kappeli, jossa on pysyvästi esillä vaikuttava sarja suuria tummanpuhuvia maalauksia. Kiasmassa Rothko oli meditatiivisen keskitetysti esillä avajaisvuoden 1998 syksyllä yhden teoksen näyttelyssä ”Näkökulma modernismiin: Mark Rothko”.

Muissa Rothko-keskuksen tiloissa Daugavpilsissä on avajaisnäyttelyssä mukana omissa osastoissaan mm. amerikkalainen William Scarf ja brittiläinen Peter Griffin sekä keraamikko Pēters Martinsons ja muita paikallisia taiteilijoita. Toiminta-ajatukseen kuluu näyttelyiden lisäksi myös residenssitoimintaa ja monenlaisten kulttuuritapahtumien järjestämistä. Keskuksen tavoitteena on houkutella Daugavpilsiin turisteja maailmankulun taiteilijan nimellä.

Mark Rothkoa on muistettu jo aiemminkin hänen synnyinkaupungissaan. Vuonna 2003, taiteilijan syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi, paljastettiin hänelle omistettu, kulmikkaan tiimalasin mallinen muistomerkki. Kaupungin ja samoin Rothkowitzin suvun historiaan kuuluu vahvasti juutalainen kulttuuri. Rothkon perilliset ovat panostaneet isänsä syntymäkaupunkiin myös vastaamalla paikallisen synagogan kunnostuksesta. Mark Rothkon tytär Kate Rothko Prizel ja poika Christopher Rothko olivat myös läsnä taidekeskuksen avajaisissa.

Suomalaista menoa avajaisissa edusti muusikko Kimmo Pohjonen musiikkityöpajoineen ja konsertteineen. Keskuksen tulevaan kulttuuriohjelmaan näyttääkin kuuluvan paljon musiikkia aina klassisesta jazziin. Kesäkuussa on luvassa konserttisarja, joka esittelee Mark Rothkon lempisäveltäjien musiikkia.

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

www.rothkocenter.com
YLE: Latvialaiskaupunki etsii nousua Rothkosta