Kiasman hyvä vuosi 2012

Kuva: VTM/KKA Oona Koriala

Vuoden 2012 näyttelyohjelman punaisena lankana on ollut kuvataiteen ja muiden luovien alojen – musiikin, sarjakuvan ja designin – yhtymäkohdat. Vuosi aloitettiin Thank You for the Music -näyttelyllä ja se jatkui äänekkäästi Korppiparvi- installaatiolla. Niiden ohella nähtiin suomalaista sarjakuvaa uudessa muodossa ja designvuoden tapahtumiin liittynyt Camouflage-näyttely virkattuine poliisiautoineen. Ensi vuoden puolelle jatkaa vielä marraskuussa avattu Tosi kyseessä, tähän mennessä laajin kokoelmanäyttely Kiasman historiassa.

Vuoden aikana näyttelyissä ollut esillä kaikkiaan 117 taiteilijan teoksia, poikkeuksellisen suuri määrä useista ryhmänäyttelyistä johtuen. Tähän voi lisätä vielä kaikki ne esiintyjät, jotka ovat olleet mukana Kiasma-teatterin ja yleisötyön järjestämissä lukuisissa livetapahtumissa. Erityisesti lokakuisesta Esityskomposti-tapahtumasta muodostui varsinainen uuden esitystaiteen festivaali.

Vuoden ilmiöihin kuuluu myös Kiasman ulkoympäristössä tapahtunut muutos parempaan päin. Rakennuksen pohjoispääty on elävöitynyt Musiikkitalon ja Baanan käyttäjien kautta, samoin kuin uudeksi maamerkiksi nousseen Reijo Hukkasen Laulupuut-veistoksen myötä. Upouutta ja vielä tulossa olevaa kaupungin sydänaluetta voi parhaiten ihailla Kiasman viidennen kerroksen Panoraama-tilasta.

Kävijöitä Kiasmassa on ollut kuluneen vuonna noin 180.000. Kiitos kaikille teille, jotka kävitte – ja tervetuloa ensi vuonna uudelleen, myös uudet kävijät!

Pirkko Siitari
museonjohtaja

Amsterdamin uusi amme

Kuva: John Lewis Marshall

Syyskuun lopulla vietettiin Amsterdamissa Stedelijk-museon laajennusosan valmistujaisia. Hollantilaisen arkkitehtitoimiston Benthem Crouwel Architectsin suunnittelemaa 12 000 neliön uudisrakennusta on jo ehditty kutsua lempinimillä ”lentävä jättiläisnunna” ja ”kylpyamme”.

Veistoksellinen valkea muoto onkin täydellinen vastakohta museon vanhemmalle osalle, punatiiliselle 1800-luvun lopun rakennukselle. Uuden tulokkaan maastoutuminen maisemaan ottaneekin jonkin aikaa. Koskemattoman valkoiseksi jätetyt suuret ulkopinnat, vailla näyttelymainoksia tai logoja, erottuvat raikkaasti vanhemmasta rakennuskannasta ja tekevät museosta taatusti helposti tunnistettavan jo kauempaakin katsottuna.

Kuva: John Lewis Marshall

Vuodesta 2003 tähän päivään Stedelijk-museo sijaitsi väliaikaisissa tiloissa. Kunnostetun vanhan museon ja uudisrakennuksen avaaminen siirtyi useaan otteeseen johtuen budjettileikkauksista, arkkitehdin vaihtumisesta ja monista muista käytännön ongelmista. Pitkästä toteutusajasta johtuen valmiin valkoisen rakennuksen on kritisoitu edustavan jo syntyessään menneisyyttä, taloudellisen nousukauden hulppeaa rakentamistyyliä, joka näyttäytyy nyt liian korskeana talousongelmien ja vähenevien kulttuuritukien kurittamassa maassa ja maanosassa: ”a lovable relic of a go-go era in museum design”, kuten arkkitehtuurikriitikko Christopher Hawthorne on asian ilmaissut. Samoin kuin monessa muussa maassa Hollannissakin julkisen rahoituksen varassa elävät kulttuuritoimijat ovat taloudellisessa ahdingossa.

Paraikaa Stedejlik-museossa on esillä jo edesmenneen amerikkalaistaiteilijan Mike Kelleyn retrospektiivi, joka on toteutettu yhteistyössä Pariisin Pompidou-keskukseen, New Yorkin PS1 -museon ja Los Angelesin nykytaiteen museon kanssa. Stedelijk-museo pyrkii taas vuosien tauon jälkeen taidemuseoiden kansainväliseen kärkikaartiin.

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi