Tilaa käyttäjille!

Cidade maravilhosa!

Cidade maravilhosa!

Palasin äskettäin CIMAMin konferessista Rio de Janeirosta. Cidade Maravilhosaan, ”suurenmoiseen kaupunkiin” oli kokoontunut näyttelyistä ja kokoelmista vastaavia museoihmisiä jokaiselta mantereelta. Konferenssissa keskusteltiin uudenlaisesta dynamiikasta museoissa suhteessa taiteeseen, kuratointiin, yleisöön ja johtamistapoihin.

Oli kiinnostava huomata, että meilläkin paljon puhuttu yleisöjen osallistaminen museon prosesseihin ja sisällöntuotantoon oli myös tämän seminaarin keskeinen aihe.

Professori Steven Wright Angoulêmesta viritti kiinnostavan keskustelun alustuksellaan usershipista. Museot ovat hänen mukaansa perustavanlaatuisen muutoksen kynnyksellä, koska käyttäjyyden näkökulma haastaa perinteisesti asiantuntijuuteen perustuvaa museomaailmaa. Wright kysyy, että miltä käyttäjyyteen perustuva museo mahtaisi näyttää?

Wright ei itse antanut vastausta kysymykseensä, mutta heitti lisää kiinnostavia kysymyksiä, kuten että miten museon toiminta voisi olla käyttäjille aidosti merkityksellistä. Mitä tapahtuisi, jos erilaiset museon käyttäjät määrittelisivät yhdessä museon kanssa sen sisältöjä?

Käyttäjien näkökulma saattaisi tehdä museoista aidosti kiinnostavia. Ja käytettävämpiä

Arja Miller
Intendentti

(CIMAM on lyhennys sanoista International Committee for Museums and Collections of Modern Art. CIMAMin konferensseja on järjestetty vuodesta 1962)

Kuvia voimasta

Sarjasta Space and Energy – Beznau. ©Luca Zanier

Sarjasta Space and Energy – Beznau. ©Luca Zanier

Luca Zanierin valokuvasarjan Space and Energy (2008-2010) aiheena ovat energian tuotantolaitokset: vesivoimalat, öljynjalostamot ja ydinvoimalat. Interiöörikuvissa avautuu epätodellisen täydellisiä näkymiä kiiltäväpintaisiin kuoriin, jotka kätkevät sisälleen ihmisen luoman monimutkaisen koneiston. Kliininen ympäristö näyttää tehneen ihmisen kaltaiset epätäydelliset, arvaamattomat tekijät tarpeettomaksi. Zanierin mukaan arkkitehtonisten tilojen kuvaaminen tyhjinä on perusteltua, koska ne edustavat pysyvyyttä: ihmiset ovat kuolevaisia, mutta rakennukset ikuisia.

Energialaitosten tilojen äärimmäisellä funktionaalisuudella pyritään riskien eliminoimiseen ja toimintojen yksiselitteisyyteen. Näitä betoniseinien uumeniin, osin maan alle rakennettuja tiloja pääsemme itse harvoin näkemään, vaikka ne tuottavat tarvitsemamme energian, mahdollistaen yltäkylläisen elämäntapamme. Yllättävää kyllä, Zanierille ei tuottanut sen suurempia ongelmia saada kuvauslupia näihin kohteisiin Sveitsissä.

Luca Zanieria kiinnostaa dokumenttikuvaa enemmän kuvaamiensa kohteiden visuaaliset ominaisuudet: perspektiivi, värit ja muodot. Kuvissa on muistumia pienoismalleihin, elokuvalavastuksiin ja yleensä science-fictionin maailmaan. Lelumaisen selkeästi värikoodatut tilat ovat samanaikaisesti sekä kiehtovia että karmivia kaikessa näennäisessä virheettömyydessään. Tilat edustavat kovaa kontrollia, valtaa ja järkähtämätöntä luottamusta systeemiin, jossa ei ole varaa erehdyksille, vaikka Tsernobyl ja viimeistään Fukushima rapauttivat uskoa ydinvoimaloiden turvallisuuteen.

Sarjasta Corridors of Power – PCF Paris. ©Luca Zanier

Sarjasta Corridors of Power – PCF Paris. ©Luca Zanier

Vastaavia vallankäytön teattereita Zanier on kuvannut toisessa, vuonna 2008 aloitetussa valokuvasarjassaan Corridors of Power. Sen aiheena ovat konferenssisalit ja muut kokoontumispaikat, joissa laajoja ihmisryhmiä koskevia päätöksiä tehdään: YK:n päämajan auditorioista suuryhtiöiden ja ammattijärjestöjen näyttäviin kokoustiloihin. Näkökulma on usein hierarkkinen, puheenpitäjien paikoista yleisöön päin. Yllätyksellinen on kuva Pariisissa sijaitsevasta, Oscar Niemeyerin suunnittelemasta kommunistisen puolueen päämajan auditoriosta. Pinkin ja lilan sävyissään, materiaalien himmeässä loistossa sen voisi kuvitella olevan pikemminkin suuren kosmetiikkafirman edustustila tai Barbie-nukkien parlamentti. Sielläkin on yhtä humisevan tyhjää kuin ydinvoimalan kontrollikeskuksessa.

Jari-Pekka Vanhala

Kirjoittaja tapasi Luca Zanierin Liettuassa elokuussa 2011 järjestetyn Kaunasin valokuvafestivaalin yhteydessä. Zanier palkittiin portfoliokatselmuksen parhaana kuvaajana. Hän syntyi Italiassa vuonna 1966. Hän on toiminut mm. Benetton-mainoskuvistaan tunnetun Oliviero Toscanin assistenttina. Vuodesta 1993 lähtien Zanier on työskennellyt freelance-valokuvaajana. Zanierin nykyisessä kotimaassa Sveitsissä toimii neljä ydinvoimalaa, jotka maan hallituksen vuonna 2011 tekemän päätöksen mukaan pyritään korvaamaan muilla energialähteillä vuoteen 2034 mennessä.