Yllättävä puhelu. Markus Heikkerö lahjoitti tuotantonsa Kiasmaan

Markus Heikkerö, Marlene Punaisella torilla. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Markus Heikkerö, Marlene Punaisella torilla. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Elokuussa 2012 kännykkäni soi, kun olin hyppäämässä taksiin Pohjois-Esplanadilla. Kuvataiteilija Markus Heikkerö soitti ja kysyi haluaisiko Kiasma vastaanottaa hänen tuotantoaan lahjoituksena. Taiteilijan mielessä kiersi ajatus muutosta Berliiniin.

Esitin puhelun päätyttyä taiteilijan ehdotuksen Kiasman johtajalle Pirkko Siitarille, kokoelmaintendentti Arja Millerille ja amanuenssi Eija Aarniolle, joiden kanssa olin näyttelykierroksella. Ajatus tuntui heistä selvittämisen arvoiselta, kunhan taiteilijan tuotantoa tarkasteltaisiin kokonaisuutena.

Markus Heikkerö toimittikin minulle teoslistan ja kuvia teoksistaan eri vuosikymmeniltä. Kävimme talven aikana läpi taiteilijan koko tuotannon teos teokselta hänen Vallilan työhuoneellaan. Sain kuulla samalla värikkäitä tarinoita teosten syntyvaiheista, 60-luvun undergroundista, suomalaisista rock staroista ja Heikkerön matkoista eri puolille maailmaa. Alkutalvesta teosvalinnat oli tehty ja oli aika esitellä kokonaisuus hankintalautakunnalle.

Kesällä Kiasman konservaattorit ja näyttelymestarit noutivat valitut teokset Anjalankadun vanhasta liikehuoneistosta, jossa Heikkerö on työskennellyt viimeiset parikymmentä vuotta. Syksyn tullen allekirjoitettiin lahjoituskirja. Lisäksi Kiasma osti Markus Heikkerön uusimman maalauksen Europa, joka laitettiin esille syyskuussa avautuneeseen Kiasma Hits -kokoelmanäyttelyyn.

Leevi Haapala
amanuenssi

Kiasma on vastaanottanut merkittävän lahjoituksen taiteilija Markus Heikkeröltä. 111 teoksen lahjoitus kattaa Heikkerön tuotannon keskeiset teokset vuodesta 1967 aina 2000-luvun teoksiin. Lahjoituksen myötä Kiasman kokoelmissa on 119 Heikkerön teosta, joista ensimmäinen hankittiin Nykytaiteen museolle vuonna 1995. Kokoelma on laajuudessaan ainutlaatuinen.

Yhteistyössä auringon kanssa – Kanervo ja Kapoor

Aurinko valaisee, säästä riippuen, Marja Kanervon ENEMMÄN/VÄHEMMÄN-installaation Kiasman 5. kerroksessa. Kuva:  VTM/KKA, Pirje Mykkänen.

Aurinko valaisee, säästä riippuen, Marja Kanervon ENEMMÄN/VÄHEMMÄN-installaation Kiasman 5. kerroksessa. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen.

Kuvataiteilija Marja Kanervo on kaivanut arkeologin tavoin esiin viisitoista vuotta Kiasman ja nykytaiteen historiaa. Juuri avautuneessa Esiinkatoavaa-näyttelyssään Kanervo työstää tilaa purkaen ja poistaen.

Tila elää päivänkierron mukaan. Valo paljastaa ja piilottaa näyttelysalin seinistä esiin kuoritut sanat. Toukokuisena iltapäivänä valtavalta tuntuva tyhjä tila hohtaa valoa. Päivänvalolla on teoksessa keskeinen rooli: tilassa ei näyttelyn aikana käytetä lainkaan keinovaloa.

Berliinin Martin Gropius Bau -taidemuseossa avautui viikonloppuna laaja kuvanveistäjä Anish Kapoorin töiden näyttely. Kapoor in Berlin -näyttelyn pääteos, Symphony for a Beloved Sun, ottaa käyttöönsä koko taidemuseon historiallisen atriumpihan monikerroksisen tilan.

Lasikaton alla liukuhihnat kurottuvat lattialuukusta ja seinänaukoista kohti taivasta. Hihnat kuljettavat vahapaloja kohti valoa, kunnes ne hihnan päässä putoavat läsähtäen lattiaan. Vaha pehmenee valossa ja lämmössä ja jättää tilaan lihaisia jälkiä. Shooting Into the Corner -teoksen tykki ampuu verenpunaisia vahakiekkoja valumaan valkoiseen seinänurkkaan.

Kanervo on antanut auringon piirtää. Kevään valo -teoksen videossa ja värivalokuvissa valo muuttui kuviksi, mutta se sai myös polttaa. Linssin läpi teroitettu aurinko piirsi jälkensä paperille vain hetken kerrallaan, 45 minuutin välein. Teoksella on ekologinen lähtökohtansa; se kertoo auringon voimasta. Pilvisellä säällä paperi jäi tyhjäksi.

Kanervo haluaa tarjota tilaa myös yleisölle. Näyttelysalin suuresta ikkunasta eduskuntatalolle avautuva seinäpinta on avoin ehdotuksille juhannukseen saakka, sen jälkeen taiteilija toteuttaa yhden kävijöiden ehdotuksista luonnoksen mukaan. Vuorovaikutteinen tila mahdollistaa elävän kommunikaation ympäristön kanssa.

Myös Kapoor katsoo ulos museosta. Ikkunoiden alla kiemursi vielä parikymmentä vuotta sitten Berliinin muuri ja sitä ennen kadun toisella puolella sijaitsi SS-joukkojen päämaja. Ympäröivän kaupungin historia on näyttelyssä vahvasti mukana, mutta Kapoor haluaa kommentoida myös nykyaikaa. The Guardian-lehdessä hän toteaa Death of the Leviathan -teoksensa viittaavan valtion kuolemaan tai rajuun arvonalennukseen. Tilanne vaikuttaa hänestä olevan sama kaikkialla maailmassa: yksilöt joutuvat huolehtimaan asoista, jotka ennen olivat valtion vastuulla.

Katriina Rosavaara
korkeakouluharjoittelija

Marja Kanervo: Esiinkatoavaa, Kiasma 17.5-29.9.2013
Anish Kapoor: Kapoor in Berlin, Martin Gropius Bau 18.5.-29.11.2013