Mitä silmä ei näe, lämpökamera paljastaa

Miten valoisa, korkea ja avoin tila, ajatteli puolalainen taiteilija Miroslaw Balka nähdessään Studio K:n ja päätti samalla olla lisäämättä mitään esineteosta tilaan. Näyttelyssä kävijä saakin eteensä visaisen tehtävän, mistä lähteä etsimään teosta. Ratkaisu löytyy näkemisen sijaan ruumiillisesta läsnäolosta ja kosketuksesta. Ainoastaan lämpökamera voi paljastaa teoksen olemuksen silmälle.

IR000038

Kosketa minua / Löydä minut koostuu tyhjän tilan lisäksi lämpökaapeleista, jotka muuttavat tietyt kohdat huoneen seinäpinnoista ihmisruumiin lämpöisiksi. Balkan teokset viittaavat usein muodoltaan ihmiskehon mittasuhteisiin, mutta myös ihmisruumiin terveyteen ja sairauksiin tai niin kuin tässä teoksessa lämpöön. Seinästä välittyvä lämpö on kuitenkin normaalia ruumiinlämpötilaa korkeampi. Sitä voisi verrata kuumetilaan. Myös oman kehon lämpötilan huomaa yleensä vasta kuumeisena.

Balkan taide on täynnä tarvetta muistaa, palauttaa mennyt nykyisyyteen. Teoksen taustalta löytyy myös taiteilijan muisto Krakovassa sijaitsevasta Wawelin kuninkaanlinnasta, josta löytyy yksi harvoista chakrameista. Chakram on paikka maanpäällä, jossa esiintyy avaruusenergiaa. Sanotaan, että sen tuottamalla hyvällä energialla on parantava vaikutus. Linnanpihalla on yleisöltä eristetty nurkkaus. Joskus joku pääsee pujahtamaan narun alta nojaamaan seinään. Seisoskelun seurauksena linnan seinä on likaantunut. Lika on hyvin inhimillistä. Vaikka kädet ovat puhtaat, kosketus levittää likaa.

Taiteilija haluaa haastaa teoksellaan katsojaa kokemaan ja osallistumaan. Hän kehottaa uhmaamaan museoihin liittyvää koskemattomuuden vaatimusta. Tämän seurauksena näyttelytila tulee muuttumaan näyttelyn aikana. Löydetyt lämpimät alueet kuluvat kosketuksista silmin nähtäviksi.

Eija Aarnio
amanuenssi

Yllättävä puhelu. Markus Heikkerö lahjoitti tuotantonsa Kiasmaan

Markus Heikkerö, Marlene Punaisella torilla. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Markus Heikkerö, Marlene Punaisella torilla. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen

Elokuussa 2012 kännykkäni soi, kun olin hyppäämässä taksiin Pohjois-Esplanadilla. Kuvataiteilija Markus Heikkerö soitti ja kysyi haluaisiko Kiasma vastaanottaa hänen tuotantoaan lahjoituksena. Taiteilijan mielessä kiersi ajatus muutosta Berliiniin.

Esitin puhelun päätyttyä taiteilijan ehdotuksen Kiasman johtajalle Pirkko Siitarille, kokoelmaintendentti Arja Millerille ja amanuenssi Eija Aarniolle, joiden kanssa olin näyttelykierroksella. Ajatus tuntui heistä selvittämisen arvoiselta, kunhan taiteilijan tuotantoa tarkasteltaisiin kokonaisuutena.

Markus Heikkerö toimittikin minulle teoslistan ja kuvia teoksistaan eri vuosikymmeniltä. Kävimme talven aikana läpi taiteilijan koko tuotannon teos teokselta hänen Vallilan työhuoneellaan. Sain kuulla samalla värikkäitä tarinoita teosten syntyvaiheista, 60-luvun undergroundista, suomalaisista rock staroista ja Heikkerön matkoista eri puolille maailmaa. Alkutalvesta teosvalinnat oli tehty ja oli aika esitellä kokonaisuus hankintalautakunnalle.

Kesällä Kiasman konservaattorit ja näyttelymestarit noutivat valitut teokset Anjalankadun vanhasta liikehuoneistosta, jossa Heikkerö on työskennellyt viimeiset parikymmentä vuotta. Syksyn tullen allekirjoitettiin lahjoituskirja. Lisäksi Kiasma osti Markus Heikkerön uusimman maalauksen Europa, joka laitettiin esille syyskuussa avautuneeseen Kiasma Hits -kokoelmanäyttelyyn.

Leevi Haapala
amanuenssi

Kiasma on vastaanottanut merkittävän lahjoituksen taiteilija Markus Heikkeröltä. 111 teoksen lahjoitus kattaa Heikkerön tuotannon keskeiset teokset vuodesta 1967 aina 2000-luvun teoksiin. Lahjoituksen myötä Kiasman kokoelmissa on 119 Heikkerön teosta, joista ensimmäinen hankittiin Nykytaiteen museolle vuonna 1995. Kokoelma on laajuudessaan ainutlaatuinen.