Kiasma on kiinni – Kiasma on auki!

URB-festivaalin päätöskonsertti Kiasman edustalla vuonna 2003. Kuva: Hanna Maunuksela

URB-festivaalin päätöskonsertti Kiasman edustalla vuonna 2003. Kuva: Hanna Maunuksela

Vuoden kuluttua Kiasmassa alkavat laajat kunnostustyöt. Energiatehokkuutta parannetaan, rakenteita uusitaan ja tekniikkaa nykyaikaistetaan. Sisääntuloaula on poissa käytöstä mahdollisesti jopa puoli vuotta.

Kiasmalle tämä tarkoittaa loistavaa tilaisuutta miettiä, miten nykytaidetta tuodaan ulos museorakennuksesta! Jo tämän vuoden aikana Kiasma toimii kaupungeissa ympäri Suomea Heimo-projektin kautta. Lappeenranta, Outokumpu, Turku, Kemi ja Lahti saavat osansa nykytaiteesta. Aiempina vuosina Kiasma vieraili mm. Kivikossa, Hernesaaressa, Munkkiniemessä, Vuosaaressa Kalliossa. Kiasman kiertokoulu vei taidetta ympäri Suomea. Minne ensi vuonna?

Entä miten esitellä kokoelmia kun ei ole museorakennusta, jossa on vaadittavat olosuhteet taiteen esittämiselle? Voisiko taidetta esitellä sisäseinien sijaan seinien ulkopinnoilla? Vaikka Kiasma olisi suljettu, on se edelleen keskeisellä paikalla Helsingissä. Miltä näyttäisi Kiasman kokoelmanäyttely Mannerheimintieltä katsottuna?

Tai mitä jos pääoven sijaan raotetaan sivuovea ja kutsutaan ihmisiä Kiasmaan katsomaan taidetta tapahtumissa. Miltä kuulostaisi ruoan ja taiteen yhdistävä tapahtuma aidossa kokkisota hengessä, kokkeina tietenkin nykytaiteilijat? Tai tuhannen vauvan värileikkipaja tyhjässä viidennessä kerroksessa? Tai mitä jos teatteriesitykset projisoitaisiin museon ulkopuolelle kaikkien nähtäville. Tai järjestettäisiin kaikkien aikojen remonttibileet

Kiasmaattinen taidenäyttely voi näyttää aivan joltain muulta kuin perinteinen museonäyttely. Vaihtoehtoja on valtavasti, ja uusi tilanne mahdollisuus tarkastella Kiasmaa ja nykytaidetta uusin silmin. Tähän tarkasteluun ja ideointiin toivotamme myös yleisömme tervetulleeksi. Kerro meille miten haluaisit Kiasman toimivan syksyllä 2014.

Mutta sitä ennen meillä on aikaa juhlia 15-vuotiasta Kiasmaa ja Kiasman kokoelmia, jotka ovat esillä perjantaina avautuvassa Kiasma Hits -näyttelyssä. Ja vuoden päästä yllätetään taas ja annetaan nykytaiteen yllättää meidät.

Pirkko Siitari
museonjohtaja

Jakob Dahlgren, The Wonderful World of Abstraction, 2009. Photo: VTM/KKA, Ella Tommila
Jakob Dahlgren, The Wonderful World of Abstraction, 2009. Photo: VTM/KKA, Ella Tommila

Openness and museums

Openness is one of the most popular words when museums nowadays describe their values, missions or strategies.

Together with Openness, there is a lively debate going on about the notions like engagement, sharing, user-generated content, Crowdsourcing, working with communities etc. All these notions tell about the will to find the new ways to communicate with audiences.

Lue lisää

Kokoelmat karttuvat yhteistyöllä

Eija-Liisa Ahtila, Marian ilmestys, 2010. © 2010 Crystal Eye – Kristallisilmä Oy. Kuva: Antti Ruusuvuori

Eija-Liisa Ahtila, Marian ilmestys, 2010. © 2010 Crystal Eye – Kristallisilmä Oy. Kuva: Antti Ruusuvuori

Vielä viikon ajan Kiasmassa on esillä Eija-Liisa Ahtilan näyttely Rinnakkaiset maailmat. Ahtila on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia nykytaiteilijoita, jonka teoksia löytyy maailman merkittävimpien museoiden kokoelmissa. Laajin kokonaisuus Ahtilan teoksia löytyy kuitenkin Suomesta, Kiasmasta.

Tämä kokonaisuus on nyt saanut merkittävän lisän, kun näyttelyssäkin esillä oleva teos Marian ilmestys on voitu hankkia kokoelmiimme. Se ei olisi ollut mahdollista ilman saamaamme merkittävää lahjoitusta: Teoshankinnan on mahdollistanut Helene och Walter Grönqvists stiftelse Kiasman tukisäätiön kautta. Saatu lahjoitus kattaa 40 % teoksen hankintahinnasta.

Tämän lahjoituksen ja Kiasman Tukisäätiön aiemmin lahjoittaman Eija-Liisa Ahtilan teoksen Missä on missä? ansiosta Kiasman kokoelmiin kuuluva teoskokonaisuus kattaa Ahtilan tuotantoa varhaisimmista teoksista kaikkein uusimpiin.

Kiasman vuosittainen taidehankintamääräraha on noin 450 000 euroa. Kiasma ostaa kattavasti nykytaidetta, hankintojen pääpaino on suomalaisessa taiteessa, mutta myös kansainvälisiä hankintoja tehdään. Mm. kansainvälistä nykytaidetta esittelevistä ARS-näyttelyistä on hankittu teoksia Kiasman kokoelmiin. Määrärahojen jakautuminen herättää aina vilkasta keskustelua. Selvää on, että nykytasolla taidehankintamääräraha ei riitä kaikkeen, joten valintoja on tehtävä.

Varsinkin laajempien teosten ja teoskokonaisuuksien hankkiminen on haasteellista, ja kaikki apu tervetullutta. Useita rahoituslähteitä yhdistelemällä voidaan kokoelmia kartuttaa halutulla tavalla.

Yksi keino hankkia teoksia ovat nk. komissiot eli tilausteokset. Taiteilijalta tilataan näyttelyyn teos, jonka tuotantokustannuksiin museo osallistuu. Näyttelyn jälkeen teos siirtyy osaksi museon kokoelmia. Tällä tavalla Kiasman kokoelmiin saadaan mm. 27.9. avautuvaan kokoelmanäyttelyyn Kiasma Hits esille tuleva Miroslav Balkan teos Kosketa minua/ Löydä minut.

Pirkko Siitari
Museonjohtaja, Kiasma

Marian Ilmestys (2010-2011) on kolmen projisoidun kuvan installaatio. Siinä sekä ihmis- että eläinnäyttelijät rakentavat uudelleen liikkuvan kuvan avulla kristillisen kuvaston keskeisen maalauksen. Näkökulmana teokseen on eestiläisen filosofin Jakob von Uexküllin ajatus elävien olentojen erilaisten maailmojen yhtäaikaisesta olemassaolosta. Ajatuksen avulla lähestytään ihmeen olemusta ja sen kokemisen mahdollisuutta nykypäivänä. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen.

Marian Ilmestys (2010-2011) on kolmen projisoidun kuvan installaatio. Siinä sekä ihmis- että eläinnäyttelijät rakentavat uudelleen liikkuvan kuvan avulla kristillisen kuvaston keskeisen maalauksen. Näkökulmana teokseen on eestiläisen filosofin Jakob von Uexküllin ajatus elävien olentojen erilaisten maailmojen yhtäaikaisesta olemassaolosta. Ajatuksen avulla lähestytään ihmeen olemusta ja sen kokemisen mahdollisuutta nykypäivänä. Kuva: VTM/KKA, Pirje Mykkänen