Huhtikuussa 2014 Kulttuuri = Pääoma –teos nousee paikalleen. Kuva: Petri Virtanen / Kansallisgalleria.
Huhtikuussa 2014 Kulttuuri = Pääoma –teos nousee paikalleen. Kuva: Petri Virtanen / Kansallisgalleria.

Kiasman lyhyt vuosi 2014

Paljon on tänä vuonna Kiasmassa ehtinyt tapahtua, vaikka museo sulkikin ovensa jo syyskuun alussa mittavan remontin vuoksi. Työmaa-aidan takana ensi vuoden näyttelyiden ja muun ohjelmiston suunnittelutyöt jatkuvat toimistoissa normaaliin tapaan. Mitä jäi pian päättyvästä Kiasman vuodesta mieleen?

Kiasman kokoelmia esiteltiin koko vuoden ajan näyttelyssä Kiasma Hits. Se juhlisti 15-vuotiasta Kiasmaa ja suomalaista nykytaidetta. Näyttelyn vaihtuviin osioihin kuului mm. hurmaava päiväkoti-ikäisten lasten kuratoima näyttely. Heidän, samoin kuin hieman varttuneemmankin väen kestosuosikkeihin kuuluu Jacob Dahlgrenin kokoelmateos, värinauhoista koostuva The Wonderful World of Abstraction. Myös pitkästä aikaa esillä ollut Markus Copperin soiva valasveistos oli yksi näyttelyn hiteistä. Nyt käynnissä olevan remontin aikana osa Kiasman kokoelmateoksista oli loka-marraskuussa esillä Taidehallissa.

Lue lisää

Sanoista tekoihin: Kiasma goes Taidehalli!

Kiasma Goes Taidehalli. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Kiasma Goes Taidehalli. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Kulttuurilaitosten välisestä yhteistyöstä on helppo puhua. Juhlapuheissa luvataan synergiaetuja ja kokouksissa nyökytellään yhteistyöideoille. Mutta kun tulee aika tehdä jotain konkreettista, ei yhteisille hankkeille tahdo löytyä aikaa eikä resursseja. Aidon yhteistyön toteutuminen vaatiikin todellista tahtoa ja ennen kaikkea resurssien suuntaamista yhteisiin hankkeisiin.

Taidelaitokset ovat tehneet yhteistyötä lainaamalla teoksia ja kierrättämällä näyttelyitä. Huomenna yleisölle avautuvassa Kiasma goes Taidehalli –näyttelyssä on kuitenkin kyse enemmästä. Olemme tuottaneet ja kuratoineet yhdessä näyttelyn Kiasman kokoelmista ja valinneet teokset nimenomaan Taidehallin tiloja ajatellen. Kiasman näyttelyrakentajat ja kuraattorit ovat työskennelleet Taidehallin henkilöstön kanssa. Yleisölle suunnattu ohjelma tehdään yhteistyössä. Olemme siis tuottaneet uuden näyttelyn yhteisiä resursseja hyödyntäen. Parhaimmillaan taidelaitosten yhteistyö onkin uusien taiteellisten tuotantojen kuten teosten ja näyttelyiden toteuttamista. Luodaan yhdessä jotain sellaista, johon yksi ei kykene.

Yksi kimmoke yhteistyölle oli Kiasman poikkeuksellinen tilanne, jossa olemme suljettuina uudistustöiden vuoksi maaliskuuhun saakka. Tulee kuitenkin mieleen, eikö näin voisi toimia muulloinkin kuin vain poikkeustilan aikana?

Yhteistyön tavoitteena on saada meidät katsomaan näitä teoksia tuorein mielin. Uudenlainen ympäristö ja tilat rakentavat merkityksiä ja avaavat mahdollisuuden nähdä teokset uudella tavalla. On kiinnostavaa nähdä miten teoksiin liitettävät merkitykset muuttuvat niiden ollessa esillä Taidehallissa.

Keskeinen osa tätä yhteistyötä on myös toimintatapojen ja työkulttuurien kohtaamisessa. Kahden erilaisen ja erikokoisen toimijan on mahdollista oppia toisiltaan. Sen merkitystä osana tätä yhteistyötä on mahdotonta vähätellä.

Kiasman kokoelmissa on yhteensä yli 8500 teosta. Osana Kansallisgallerian kokoelmaa ne ovat tavallaan meidän kaikkien omistuksessa. Kiasmalle onkin enemmän kuin luontevaa esittää kokoelmia paitsi omissa näyttelyissä, myös muissa, uusissa yhteyksissä.

Taidehallin näyttely on eräänlainen laboratoriokoe. Yhteistyön lopputuloksena näemme erinomaisen näyttelyn, johon on valittu vahvoja ja merkittäviä teoksia, jotka säväyttävät ja kohahduttavat, herättävät ajatuksia ja kutkuttelevat uteliaisuuttamme.

Taidehalli sijaitsee parin minuutin kävelymatkan päässä Kiasmasta. Samoin Tennispalatsi. Parin vuoden kuluttua avautuva uusi Amos Andersonin taidemuseo on miltei Kiasman pihalla. Meillä on loistava taidekeskittymä keskellä Kamppia. Töölönlahden suunnalla tarjonnan kirjo laajenee ja muodostaa kulttuurikampuksen, jonka huippuna toivon mukaan alueelle saadaan keskustakirjasto.

Taiteen ja kulttuurin keskittymä mahdollistaa ainutlaatuinen yhteistyön. Tarttukaamme siihen!

Pirkko Siitari
Museonjohtaja, Kiasma​

Maailman teot

Kimpassa. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Kimpassa. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Kiasman ja Marimekon yhdessä toteuttama Kimpassa-näyttely avautui viime perjantaina. 16 nykytaiteilijaa, suunnittelijaa ja muotoilijaa ovat tuottaneet yhteensä 13 uutta taideteosta Kiasman tiloihin. Näyttely syntyi sananmukaisesti kimpassa, Kiasman ja Marimekon ennakkoluulottoman ajattelun tuloksena.

Kaupallisen design-brändin ja nykytaiteen museon yhteistyö on herättänyt myös keskustelua taiteen autonomiasta ja rahoituksesta. Hyvä niin, keskustelua tarvitaan, ja esimerkiksi Taideyliopiston IssueX-lehden uusin numero nostaakin teemakseen taiteen ja rahan. Maailma muuttuu ja toimintatavat uudistuvat. Kun pörssiyhtiö ja museoinstituutio tekevät jotain taiteellisesti yhteistä, on yhteistyömallien uudelleenmäärittelyn aika. Myös keskustelussa täytyy päästä eteenpäin eikä jumittua menneisyydestä tuttuihin ajatusmalleihin.

Kimpassa-näyttelyn teokset, niiden inspiraation lähteet ja maailmat puhuvat puolestaan. Taiteilijat ovat toteuttaneet teoksensa siinä viitekehyksessä, jonka tämä yhteistyö on mahdollistanut. Mikään ei ole rajoittanut tekemistä tai taiteellista vapautta. Ilman tätä yhteistuotantoa olisi 13 uutta upeaa teosta jäänyt syntymättä. Teokset ovat nähtävissä Kimpassa-näyttelyssä, minkä jälkeen ne ovat tekijöidensä omistuksessa.

Kiasman toiminnan ytimessä on esittää nykytaidetta yleisölle. Oikeastaan pitäisi puhua yleisöistä, sillä niin erilaisista ihmisistä ja ihmisryhmistä Kiasman kävijäkunta muodostuu. Myös nykytaide on moninaista niin sisällöiltään kuin esittämistavoiltaan. Tätä moninaisuutta Kiasma tuo esiin ohjelmistovalinnoissaan. Tällä hetkellä Kiasmassa on esillä kolme sisällöltään ja lähtökohdiltaan erilaista näyttelyä. Alfredo Jaarin näyttely Kun runous ei riitä on laajasti yhden taiteilijan tuotantoa 40 vuoden ajalta esittelevä näyttely. Kiasma Hits esittelee valikoiman teoksia Kiasman kokoelmista ja Kimpassa-näyttely 13 uutta, näyttelyä varten toteutettua teosta. Monipuolisella ohjelmistopolitiikalla Kiasma tavoittelee laajaa yleisöä. Kävijät ovat Kiasmalle keskeisin tulonlähde. Pääsylipputuloilla toteutetaan seuraavan vuoden näyttelyt. Siis lisää taidetta ihmisten ulottuville.

Aamu Song & Johan Olin, Maailman mekot, 2014. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Aamu Song & Johan Olin, Maailman mekot, 2014. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Jokainen Kimpassa-näyttelyn taiteilijoista on saanut vapaat kädet valita teoksensa aiheen ja toteutustavan. Yhteistyö on mahdollistanut taiteellisia kokeiluja, ei asettanut rajoja luovuudelle. Hyvä esimerkki inspiroitumisesta on taiteilijapari Aamu Songin ja Johan Olinin teoskokonaisuus Maailman mekot, jossa perinteisiä kansallisasuja on toteutettu Marimekon kuoseista tai Marimekon klassikkomalleja perinteisillä kankailla. Korean armeijan asu Mojave-kankaasta, arabimiesten päähuivi punavalkoisesta tasaraidasta tai takkimekko Kihlatasku korealaisesta kankaasta antavat kyytiä konventioille.

Ja juuri asioiden uudella tavalla ajattelu on Kimpassa-näyttelyn ydintä.

Pirkko Siitari
Museonjohtaja, Kiasma