Kulttuuri on pääomaa

Alfredo Jaar, KULTTUURI = PÄÄOMA, 2012/2014. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Alfredo Jaar, KULTTUURI = PÄÄOMA, 2012/2014. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Kiasman pohjoisfasadiin noussut punainen valoteksti KULTTUURI = PÄÄOMA liittyy taiteilija Alfredo Jaarin näyttelyyn Kun runous ei riitä. Jaar on toteuttanut tekstiteostaan eri kieliversioina eri puolilla maailmaa. Toisinaan sanat on rakennettu neonputkesta, toisinaan ne on painettu suurille kadun varsien mainostauluille. Kiasmassa teos on toteutettu ulkomainoksista tutuin valokirjaimin, jotka istuvat ulkoasultaan kaupunkimaisemaan luontevasti. Teoksen välittämä ei-kaupallinen viesti voi yllättää ja herättää uusia ajatuksia.

Teoksen ytimekäs väittämä on lainattu saksalaiselta taiteilijalta ja yhteiskuntavaikuttaja Joseph Beuysilta (1921-1986). Hänen 1970-luvulta peräisin olevan mottonsa mukaan ihmisen henkiset ominaisuudet ja sen ilmentymät, kuten taide ja kulttuuri ovat yhteiskunnan varsinaista pääomaa, ei niinkään raha. Beuys esitti kaavaansa ”Kunst = Kapital” monessa muodossa, mm. käsin kirjoitettuna seteleihin tai liitutaululle.

Beuysin ajatus istui hyvin 1970-luvun ajan idealistiseen henkeen, sillä samoihin aikoihin sosiologi Pierre Bourdieu kirjoitti kulttuurisesta pääomasta. Hänen mukaansa se muodostuu yksilön tiedoista ja taidoista, suhteista ja kokemuksista: ylipäätään kaikesta ei-rahallisesta pääomasta, jota yksilö voi käyttää aineettomana valuuttana menestyäkseen yhteiskunnassa. Alfredo Jaar kannattaa ajatusta kulttuurin tärkeästä roolista kaikille paremman yhteiskunnan luomisessa. Sekä Jaarin että Beuysin mukaan taide ei saisi olla todellisuudesta vieraantunut, yhteiskunnasta erillään kelluva saareke, vaan sen välityksellä ilmaistavien poliittisten ja yhteiskunnallisten viestien tulisi olla arkipäiväistä elämää. Tätä ajatusta vie eteenpäin tulevien kuukausien ajan Helsingin ytimessä Jaarin välittämä beuysilainen viesti.

Alfredo Jaarin laaja näyttely Kun runous ei riitä avataan Kiasmassa perjantaina 11.4. Se on avoinna 7.9. saakka.

Jari-Pekka Vanhala
Amanuenssi

Tallennettu kategorioihin Kiasma, Näyttelyt | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Maailma jossa elämme

Alfredo Jaar, Miljoona Suomen passia, 1995. Kuva: Kansallisgalleria, Antti Kuivalainen

Alfredo Jaar, Miljoona Suomen passia, 1995. Kuva: Kansallisgalleria, Antti Kuivalainen

Nykytaiteen museo Kiasmalla on ilo järjestää chileläissyntyisen taiteilijan, arkkitehdin ja elokuvantekijän Alfredo Jaarin retrospektiivinen näyttely. Se esittelee ensimmäistä kertaa näin laajasti Suomessa ja Pohjoismaissa Jaarin merkittävää tuotantoa: yli 40 teosta vuosilta 1974-2014.

Alfredo Jaarin ajattelu ja taide edustavat kriittistä, välittävää ja humanistista näkemystä tämän päivän maailmasta. Harkitun esteettiseen muotoon puetut teokset – valokuvat, videot, tilateokset, neonvalotekstit – käsittelevät yhteiskunnan moraalia sekä yksilön osuutta meidän kaikkien yhteisessä kohtalossa. Monet teokset käsittelevät eri puolilla maailmaa käynnissä olevia pitkäkestoisia kriisitilanteita sekä median tapaa kuvata – ja etenkin jättää kuvaamatta – niitä. Suuret tragediat on Jaarin teoksissa usein kuvattu nimetyn henkilön kautta, joka antaa kasvonsa ja katseensa monia muitakin koskettaneille tapahtumille ja niiden seurauksille.

Suomessa Alfredo Jaarin chileläinen tausta kiinnostaa erityisesti. 1970-luvun alussa Chilen tapahtumista pontimensa saanut solidaarisuusliike sekä poliittinen laululiike leimasivat aikaa ja Chilestä saapuivat tuolloin myös maamme ensimmäiset poliittiset pakolaiset.

Henkilökohtainen yhteys Suomeen Jaarilla on ollut 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ensimmäisen kerran tapasin taiteilijan kutsuttuani hänet Oulussa vuonna 1994 järjestettyyn Pohjoinen valokuva –triennaaliin. Sittemmin hänen tuotantoaan oli esillä ARS 95 –näyttelyssä, jossa esillä ollut Miljoona Suomen passia (Helsinki 1995) nähdään nyt uudelleen toteutettuna Kiasmassa. ARS 11 -näyttelyssä tiemme yhtyivät jälleen, kun taiteilijalta oli esillä kaksi Afrikkaan liittyvää teosta. Lisäksi hän vieraili Suomessa näyttelyyn liittyvässä kansainvälisessä seminaarissa. Kiasman näyttelyssä on esillä uusi versio myös Jaarin Suomessa aiemmin toteuttamasta taideprojektista: Rakas Markus (Turun saaristo 2011).

Näyttelyn toteuttaminen Kiasmaan on ollut mittava hanke. Kiitän lämpimästi kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet Alfredo Jaarin näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Kiitokset myös kaikille Kiasman yhteistyökumppaneille tuestanne.

Suurin kiitos kuuluu kuitenkin taiteilijalle itselleen. Kiitos innostavasta yhteistyöstä sekä rohkeasta ja koskettavasta taiteesta. Olemme Kiasmassa todella ylpeitä saadessamme esitellä suomalaiselle yleisölle näyttelyn Kun runous ei riitä. Tervetuloa!

Pirkko Siitari
museonjohtaja

Tallennettu kategorioihin Kiasma, Näyttelyt | 1 kommentti

Kun museo kuuluu lapsille

Palle Nielsen, The Model, 2014. Photo: Sofie Amalie Klougart

Palle Nielsen, The Model, 2014. ARKEN. Photo: Sofie Amalie Klougart

Tanskalainen taiteilija Palle Nielsen (s. 1942) toteutti vuonna 1968 Tukholman Moderna museetissa melko vallankumouksellisen projektin ”The Model – A Model for a Qualitative Society”. Se oli lapsille omistettu tilateos, valtava sisäleikkipuisto, johon aikuisilla ei ollut asiaa. Kolmen esilläoloviikon aikana se houkutteli paikalle yli 20.000 lasta kiipeilemään, ryömimään, roikkumaan, askartelemaan, kuuntelemaan musiikkia, pukeutumaan rooliasuihin ja naamioihin: varsinainen leikki-ikäisten paratiisi. Voi vain kuvitella sitä energian – ja desibelien – määrää minkä toiminta sai aikaan.

Moderna museetin versio vuodelta 1968 oli mittakaavaltaan suurin Nielsenin ja sosiaalisesti suuntautuneen aktivistiryhmän Aktion Samtalin samoihin aikoina Tukholmassa toteuttamista leikkikenttähankkeista. 1960-luvun lopulla lasten oikeudet ja koko lapsuuden käsite puhuttivat. Nielsenin tavoitteena oli vapauttaa lasten ilo, mielikuvitus ja luovuus ja sen kautta kannustaa lasten luontaista sosiaalisuutta ja uteliaisuutta.

Nielsenin projekti on taas ajankohtainen. Moderna museetin vuoden 1968 projektin dokumentointi on ollut viime vuosina esillä monissa museoissa, kuten Barcelonan nykytaiteen museossa, New Yorkin Modernin taiteen museossa ja Tate Liverpoolissa. Paraikaa teoksen toiminnallinen installaatioversio on rakennettu Kööpenhaminan Arken-museoon, jossa se on esillä joulukuulle asti. Siihen pääsee osallistumaan 3-12-vuotiaat lapset, maksimissaan 80 kerralla. Kerran viikossa parin tunnin aikana mukaan pääsevät leikkimään myös aikuiset.

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

Lars Bang Larsenin perusteellinen teksti aiheesta:
The Mass Utopia of Art Activism: Palle Nielsen’s The Model –A Model for a Qualitative Society

Tallennettu kategorioihin Kansainvälistä | Avainsanoina | Jätä kommentti